SUOMEN TALOUS ON KURALLA neljän punavihreän hallitusvuoden jäljiltä. Pysyviä kuluja on lisätty surutta ja lisävelkaa on otettu paljon muuhunkin kuin koronan hoitoon ja maanpuolustukseen.
Valtion menoja ja kulujen kasvua on tulevina vuosina pakko leikata ja hillitä. Jos tarvittavia päätöksiä ei tehdä, on alijäämä vuosina 2024-27 arviolta jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Tähän meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tilanteessa, jossa korkojen rajuakaan nousua ei voi sulkea pois.
Suomi on elänyt yli varojensa jo pitkään. Kyse ei siis ole ainoastaan Sanna Marinin hallituksen tuhlailusta, vaikka punavihreä hallitus onkin tehnyt velanoton ennätyksen. Valtion budjettitalouden menot ovat olleet tuloja suuremmat vuodesta 2009 lähtien.
VALTIOVARAINMINISTERIÖ laskeskeli vuoden 2022 lopussa, että julkista taloutta tulee vahvistaa vähintään 9 miljardilla eurolla vuosina 2023-2031, eli kahden seuraavan vaalikauden aikana. Se tarkoittaa valitettavasti leikkauksia jostakin – ellei muuten niin juustohöylällä.
Menoja vähentävien ja tuloja lisäävien toimien on oltava tulevina vuosina pysyvästi yli 1600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohden. Siinäpä aihe, josta moni poliitikko ei halua puhua vaalien alla.
Omalla listallani säästökohteita voisivat olla esimerkiksi pienimpien hyvinvointialueiden yhdistäminen, juustohöylällä byrokratian karsiminen sekä toimintojen tehostaminen. Harkita kannattaa myös vaikkapa opiskelijoiden asuntotuen saamisen ehtojen tiukentamista: moni heistä voisi asua soluasunnoissa yksiöiden sijasta.
Hallitusneuvotteluista on odotettavissa vaikeat. Menojen karsiminen ei ole helppoa.
Mielestäni on tärkeää, että huomio kiinnitetään leikkauslistojen ja verojen kohdentamisen ohella myös ahkeruuteen ja yrittäjyyden edellytyksiin.
YKSITYISEN YRITTÄJYYDEN toimintaedellytyksillä on suuri merkitys Suomen talouden kannalta. Erityinen huomio on kiinnitettävä yksinyrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten omistajien motivaatioon.
Painopistettä on siirrettävä kulutuksen verottamiseen ja haittaveroihin.
Yrittäjien hallinnollista taakkaa on vähennettävä ja pienyrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. Esimerkiksi arvonlisäverollisen toiminnan alaraja on nostettava 20 000 euroon. Yritysverotuksen on tuettava yrittäjyyttä, yrittäjän riskinottoa sekä yritystoiminnan kasvattamista.
SUOMI TARVITSEE eduskuntavaalien jälkeen hallituksen, jolla on rohkeutta edistää toimivaa markkinataloutta sekä tahto tehdä suuria ja vaikeitakin ratkaisuja. Siten turvaamme hyvinvointivaltion tuleville polville.
Kannatan vastuullista ja toimivaa markkinataloutta, jossa pidetään huolta ihmisistä, kestävästä kehityksestä ja luonnonsuojelusta.
VASTUULLINEN MARKKINATALOUS, ihmisten ja yritysten vapaus ja reilu kilpailu edistävät suomalaisten hyvinvointia. Vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä.
Sote-palveluita kehitettäessä on kiinnitettävä huomio julkisten palvelujen kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Asiakkaan kannalta on tärkeintä, että hän saa hyvinvointi- ja terveyspalvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti. Se mikä taho palvelun tuottaa ei ole asiakkaan näkökulmasta ensisijaista.
Erityisesti ikääntyneiden ihmisten valinnanvapautta tulee vahvistaa ja lisätä mahdollisuutta ostaa palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta julkisen palvelun sijaan. Keinoja lisätä yksityisten palveluiden käyttöä sote-sektorilla ovat mm. Kela-korvausten tason korotus ja yli 75-vuotiaiden parannettu kotitalousvähennys.
