(29.5.2024) TAMPERE ON ELINVOIMAISUUDELTAAN erään tutkimuksen mukaan maamme kaupunkikeskustojen ykkönen. Ehkä suhteellisesti niin onkin, mutta Helsinki toki painii monelta osin aivan eri sarjassa muiden suomalaiskaupunkien kanssa.
Helsingissä on käynnissä jo nyt alueellistumiskehitys, joka muilla suurehkoilla kaupungeilla on vasta edessään, kaukana tulevaisuudessa.
Helsingin keskustan merkitys on toki loiventunut senkin johdosta, että pääkaupunkiin on kehittynyt monta muutakin vahvaa kaupallista keskusta ja työpaikka-aluetta, kuten Pasila, Kalasatama ja Itäkeskus.
Esimerkiksi Itäkeskuksen vaikutusalue jo Jyväskylän tai Kuopion kaupungin kokoluokkaa
HELSINGIN KESKUSTAN ELINVOIMA on heikentynyt eritoten etätyön lisääntymisen myötä. Niinpä esimerkiksi Helsingin lounasravintolat ovat kärsineet ja asiointi työpäivien aikana on muutenkin vähentynyt keskustassa.
Koronan jälkeen Helsingin keskustassa on liikkunut noin viidennes vähemmän väkeä kuin aiemmin ja alueen yritysten liikevaihto on keskimäärin laskenut jopa 30 prosenttia.
Ihmisten työpäivien aikaisen liikkuvuuden vähentyminen lienee melko pysyvä ilmiö. Tietotekniikka kehittyy kaiken aikaa enemmän ja sen myötä etätyöskentely lisääntyy jatkossa yhä enemmän.
Helsingissä on ollut käynnissä jo pidempään toimistotyöpaikkojen siirtymä pois ydinkeskustasta hieman ulommalle kehälle, kuten Pasila-Kalasatama -akselille. Hieman kauempana keskustasta olevat työpaikat ovat keskimäärin lähempänä isompaa osaa pääkaupunkiseudulla asuvia ihmisiä.
ALUEKESKUSTOJEN VAHVISTUMISESSA on paljon myönteistä ja myös sellaista mikä parantaa keskustassa asumisen viihtyvyyttä.
Etätyön lisääntymisen myötä ihmiset viettävät enemmän aikaansa kotikaupunginosissaan. Tämän myötä on loogista, että asukkaat kiinnostuvat aikaisempaa suuremmassa määrin asuinkulmiensa asioista ja viihtyisyydestä.
Elämisen laatu vanhassa kantakaupungissa voi parantua liikenneruuhkien vähentymisen myötä. Siihen vaikuttaa myös autokannan muuttuminen nopealla tahdilla päästöttömäksi ja äänettömäksi.
Pääkaupunkiseudun kasvaessa osa ydinkeskustan ja kantakaupungin palveluista siirtynee saavutettavuuden näkökulmasta edullisimmelle paikoille, mutta tilalle saadaan jotain muuta.
Kivijalkakauppojen palveluvalikoima on elänyt aina aikojen saatossa. Markkinatalous tekee tehtävänsä.
Osa kivijalkojen nykyisistä toimistoista ja erikoisliikkeistä poistunee lähivuosina, mutta tilalle tulee jotain muuta. Ehkäpä saamme taas lisää pienleipomoita, kahviloita, pieniä ravintoloita sekä liha- ja kalakappoja? Asumisviihtyisyyden kannalta se olisi erinomainen asia!
EI AUTA ITKU MARKKINOILLA, on vanha sanonta, joka on nyt pidettävä mielessä.
Kehitys kohti yhä vahvempia alueellisia keskuksia ja etätyötä on väistämätön. Helsingin vanhan kantakaupungin toimijoiden on tämän kehityksen myötä kehitettävä uusia selviytymisstrategioita. Niin epäilemättä tulee myös käymään. Siitä pitävät huolen ahkerat yrittäjät ja markkinatalousjärjestelmä.
Helsingin keskustan ja koko kantakaupungin elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa monin eri keinoin.
Mainitsen tässä muutamia esimerkkejä.
Asukkaiden määrän lisääminen keskustassa vahvistaa palveluiden elinvoimaa. Sallitaan ennakkoluulottomasti kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen asumiskäyttöön ja jatketaan mm. ullakkorakentamiseen liittyvien vaatimusten keventämistä.
Viihtyisyyttä ja vetovoimaa voidaan lisätä myös rantaraitteja, puistoja ja vihrealueita lisäämällä ja parantamalla. Helsingin on panostettava vahvasti myös keskustan kulttuuritarjontaan, sillä se on avain kansainväliseen vetovoimaisuuteen.
Pysäköintipaikkoja on lisättävä maanalaisella rakentamisella. Asukkailla tulee olla mahdollisuus säilyttää autojaan keskustassa kotinsa lähellä. Tämä takaa osaltaan ostovoimaisen asukaspohjan keskustan alueella.
