(19.5.2024) J.K. PAASIKIVEN KERROTAAN murahtaneen presidentin virasta, että ”tämä on paska virka, ei ole muita etuja kuin kaksi adjutanttia ja Porilaisten marssi”.
Helsingin pormestarilla on hulppea virka-asunto Aleksanterinkadulla ja vallan symbolina kaulassaan kultaiset pormestarin käädyt. No toki on myös iso palkka ja upea virka-auto kuljettajineen. Muuten virka on vaikea ja stressaava.
Paasikiveä mukaillen joku voisi jopa kuvailla Helsingin pormestarin tehtävää ”paskaksi viraksi”. Teet niin tai näin, aina haukutaan.
Pormestarimalli on ollut Helsingissä käytössä kohta kaksi vaalikautta, molemmilla kausilla on ollut eri pormestari. Paikka on osoittautunut tuuliseksi ja suurten poliittisten intohimojen kohteeksi.
PORMESTARIKUNNAN NELIVUOTISKAUDET ovat tuoneet aivan uudenlaista turbulenssia Helsingin politiikkaan. Kaikki poliittinen valta on katkolla joka neljäs vuosi. Niinpä moni eteenpäin pyrkivä kaupunginvaltuutettu ryhtyy jo puoliväissä vaalikautta varmistelemaan omia asemiaan seuraavalle kaudelle.
Viimeistään nelivuotiskauden puolivälissä käynnistyy uusi armoton pormestaritaisto, jota käydään sekä puolueiden välillä että niiden sisällä.
Niin sanottu ”pikkupolitikointi” on lisääntynyt kahtena viime kautena. Puheet valtuustossa ovat koventuneet ja muuttuneet huomattavan populistisiksi. Politiikka on henkilöitynyt entisestään ja valtuustoon valitaan yhä enemmän ”kuin sattumalta”, äänten keskittyessä pormestariehdokkaille.
Päitä vaaditaan vadille aiempaa matalammalla kynnyksellä.
Ensimmäisen pormestarin, Jan Vapaavuoren, savustivat ulos muut puolueet kuin kokoomus. Juhana Vartiaista puolestaan haluavat vaihtopenkille oman puolueen kellokkaat.
HELSINGIN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ muutettiin pormestarimalliksi alkaen kuntavaaleista 2017. Sitä ennen meillä oli poliittisin perustein valittuja kaupunginjohtajia. He toimivat virkavastuulla ja saattoivat istua viroissaan jopa 12 vuotta, kuten ylipormestari Raimo Ilaskivi ja ylipormestari Jussi Pajunen.
Johtamismallin uudistamisen kaunis tavoite oli vahvistaa kaupunkilaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia.
Virkamiesvallan ajateltiin menneen liian pitkälle. Toiveena oli, että vaalitulos näkyy nopeammin ja selvemmin kaupungin linjauksissa. Ajateltiin, että virtaviivainen ja ohuempi organisaatio toimisi tehokkaammin.
LIIKA KESKITTYMINEN PORMESTARIN persoonaan on valitettavasti johtanut osaltaan moniin turhiin riitoihin ja asioiden ylipolitisoitumiseen. Pormestarimalli on myös vääristänyt vallanjakoa ja heikentänyt yhteistyön henkeä kaupunginvaltuustossa.
Puolueiden tulisi nyt katsoa itseään peiliin. ”Pormestarivaalien” sijasta vuoden 2025 keväällä tulee käydä aidosti kuntavaalit. Painotus on oltava pormestarin henkilön sijasta jokaisen valittavan 85 valtuutetun osaamisessa
Mitä fiksumpi on valtuuston kokonaisuus, sitä enemmän on yhteistyötä ja vähemmän pelin politiikkaa. Mitä enemmän valtuustossa on kokemusta eri alueilta ja aloilta, sitä osaavammat päättäjät saamme myös kaupunginhallitukseen, superlautakuntiin, jaostoihin ja johtokuntiin.
