HINTOJEN RAJU NOUSU VIIME AIKOINA on osoittanut eläkkeiden indeksijärjestelmän tarpeellisuuden. Eläkkeiden on noustava samaan tahtiin hintojen kanssa. Inflaation laukatessa pienituloisten eläkeläisten arki on turvattava toimivalla ja nopeasti reagoivalla indeksillä.
Jo nyt inflaatio on nakertanut monen ikäihmisen eläkkeen liian pieneksi. Alkuvuodesta 2023 saatu indeksikorotus työeläkkeisiin tulikin todella tarpeeseen.
Eläkeläisköyhyys on edelleen ongelma Suomessa. Se koskee erityisesti niitä, joilla on hyvin pieni työeläke tai jotka elävät vain takuueläkkeen varassa.
Pienituloisimpien eläkeläisten asemaa on parannettava. Suomalaisen eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän on pidettävä huolta siitä, että yksikään ikäihminen ei jää oman onnensa nojaan ja putoa turvaverkkojen ulkopuolelle.
TULEVINA VUOSIKYMMENINÄ ON TÄRKEÄÄ, että ihmiset kerryttävät eläkettä riittävästi ja tarvittaessa pidempään siten, että työeläkkeellä tulee toimeen vanhuuden kultaisina vuosina. Tämän johdosta työtä ja työelämää on kehitettävä niin, että töissä jaksetaan pidempään.
Ikärasismia ja ikäsyrjintää ei saa sallia työelämässä, vaan halukkaille on avattava eri keinoin mahdollisuus tehdä työtä myös vanhuuseläkeikärajan ylittämisen jälkeen.
Selvittäisin pikaisesti mahdollisuudet muuttaa järjestelmää myös siten, että yli 70-vuotiaana tehty työ kartuttaisi vielä eläkettä. Elinajanodotteiden mukaan suomalaiset elävät jatkossa pitkään, yhä useampi viettää 90- ja 95-vuotispäiviään.
VEROTUKSEN ON OLTAVA OIKEUDENMUKAISTA. Siksi omalla työllä ansaitun työeläkkeen verotus ei saa olla kireämpää kuin työn tekemisen verotus.
Työntekijän eläkemaksu (TyEL) ei ole vero, eikä se siten saa olla peruste eläkkeiden ankarammalle verotukselle palkkoihin verrattuna.
Työn tekemisen on oltava kaikille aina kannattavin vaihtoehto senkin johdosta, että ihmiset saadaan samalla kartuttamaan itselleen työeläkettä. Jos työeläkkeiden verotus on kireämpää, se ei kannusta nuoria ja keski-ikäisiä lisätyön tekemiseen.
Edellä olevan perusteella olisi oikein, että eläkeläisten ns. raippaverosta luovuttaisiin. Tai jos se ei ensi vaalikaudella ole vielä mahdollista, niin ainakin raippaveron alarajaa on pyrittävä nostamaan.
KOTITALOUSVÄHENNYKSEN tuntuvalla korottamisella voidaan vaikuttaa kymmenien tuhansien eläkeläisten mahdollisuuteen asua kotonaan pidempään. Vähennyksen tasoa on nostettava lisäksi asunnon perusparannus- ja kunnostustöiden osalta.
Kotitalousvähennykseen olisi hyvä saada myös ikään perustuva korotus, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus ostaa kotiinsa palveluita ja asua kotona pidempään. Korotettu kotitalousvähennys voitaisiin kohdentaa esimerkiksi yli 75-vuotiaille.
Pienituloisimmilla eläkeläisillä ei ole mahdollisuutta kotitalousvähennykseen: jos ei maksa juurikaan veroja, niin niitä ei voi myöskään vähentää. Tälle ryhmälle voitaisiin selvittää mahdollisuutta saada esimerkiksi erilaisina palveluseteleinä vastaavia kotona asumista tukevia avustuksia.
