(25.8.2024) Helsingin kaupunki on mennyt suunnitelmissaan pyöräilyn edistämiseksi aivan uudelle hulluuden tasolle. Esimerkki tästä on suunnitelma rakentaa meren päälle Humallahdelle massiivinen 200 metriä pitkä pyöräilysilta.
Tämä pyöräilyn ”edistäminen” maksaisi noin kuusi miljoonaa euroa ja se tuhoaisi armotta ainutlaatuisen kallio- ja merimaiseman.
Järjenvastaista siltaa perustellaan sillä, että pyöräilijät eivät muka jaksaisi polkea ylös Paciuksenkadun ylämäkeä jo valmistuneella baanan reitillä.
Mielestäni ylämäessä hyytyville pyöräilijöille on edullisempiakin ratkaisuja kuin tasaisen sillan rakentaminen.
Ylivoimaisesti vanhin, edullisin ja käytännönläheisin vaihtoehto ylämäessä väsähdettäessä on hypätä pois pyörän selästä ja taluttaa pyörä mäki ylös.
Vaihtoehtoisesti huonokuntoinen fillaristi voi treenata tasamaalla ja palata ylämäkeen myöhemmin. Nykyisin voi hankkia lisäksi sähköpyörän tai jos rahat eivät siihen riitä, voi ryhtyä jalankulkijaksi. Eivätkä vaihtoehdot tähän loput: olemassa on myös julkinen liikenne, taksit ja oma auto.
Humallahden pyöräilysiltahanke etenee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn elokuun lopussa 2024.
Sillan rakentaminen on mielestäni ehdottomasti estettävä. Reitti Paciuksenkadun kautta riittää. Kaupungilla kuitenkin puhutaan, että lautakunta hyväksyy hankkeen mitä ilmeisimmin Vihreän puolueen ja vasemmiston äänin.
Siltahankkeen kaataminen pelastaisi ainutkertaista urbaania luontoa ja merellistä kalliorantaa, jotka on jätettävä perinnöksi tuleville sukupolville. Kysymys on myös Humallahden linnuston pesimärannoista ja korvaamattomista maisema-arvoista.
Myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistys Helsy ry on asettunut kannanotossaan vastustamaan siltaa. Mutta kuunteleeko Helsingin Vihreä puolue ja apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) Helsyä? Se jää nähtäväksi.
Nahkurin orsilla tavataan ja keväällä ollaan kuntavaalien uurnilla.
Siltahanke on osa Munkkiniemenbaanaa, jonka kokonaispituudeksi tulisi noin 6,5 kilometriä. Jo toteutettuja osuuksia on noin 1,3 kilometriä ja suunniteltuja noin 700 metriä. Vuonna 2017 valmistui noin 900 metrin pituinen osuus Munkinpuistoon ja vuonna 2018 noin 400 metrin osuus Paciuksenkadulle.
Pyöräilyn edistäminen on sinänsä hyvä asia, mutta se on tehtävä järkiperustein: sujuva ja turvallinen liikennöinti kaikilla kulkuvälineillä on turvattava. Ensisijaisesti Helsingin kantakaupungin alueella on kannustetta kävelyyn ja panostettava jalankulkijoiden turvallisuuteen.
Munkkiniemenbaanan suunnittelu on tehty toisin perustein. Perusideana tuntuu olevan mahdollisimman kalliit ratkaisut ja erilaiset keinot, jotka hankaloittavat muuta liikkumista.
Baanan myötä liikenteen sujuvuus heikentyisi muilla kulkutavoilla sekä Töölössä että Munkkiniemessä.
Töölössä pyöräliikenne kulkisi ajoradalla autojen kanssa ja Merikannontien osuudella autoliikennettä yksisuuntaistettaisiin. Munkkiniemessä liikenne takkuilisi puistotielle tulevien poikkikatujen (Kadetintie ja Solnantie) sulkemisten johdosta.
