Ikääntyneitä on tuettava monipuolisesti kotona asumisessa

Blogi

Valtiotieteiden maisteri Matti Niiranen on Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Hän on toiminut aiemmin mm. Kansallinen senioriliitto ry:n toiminnanjohtajana (2016-21).

IKÄÄNTYNEIDEN HELSINKILÄISTEN KOTIHOIDON laatuun ja määrään on panostettava tulevina vuosina nykyistä enemmän. Pyrkimys tähän on ollut jo aiemminkin hyvä, mutta tavoitteisiin ei olla päästy. Tämä käy ilmi kaupungin arviointikertomuksesta 2021.

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 oli nimenomaisena tavoitteena vahvistaa kotihoitoa ja sen asiakkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia. ”Stadin ikäohjelmassa” ja kaupungin talousarvioissa on puolestaan todettu tavoitteiksi mm. sairaanhoitajien lisääminen kotihoidossa, etänä toteutettava kotihoidon edistäminen ja kotihoidon kehittäminen asiakkaiden toiveiden pohjalta.

Vuonna 2021 kotihoidon asiakkaita oli 5818 ja heistä vastaavan henkilökunnan määrä oli reilut 1700.

Suurin haaste on ammattitaitoisen henkilökunnan vaje ja runsas sijaisten käyttö, mikä kuormittaa olevaa hoitohenkilöstöä. Henkilöstöpula on vaikeutunut viime vuosina. Vuokratyövoiman työpanos ei korvaa kokonaan vakinaisessa palvelussuhteessa olevien työpanosta, sillä sijaisten tehtäviä on rajattu.

HELSINGIN ON KIINNITETTÄVÄ KIIREELLISESTI vakava huomio hoitajapulaan. Henkilökunnan palkkauksen on oltava Helsingissä kilpailukykyinen. Kaupungin on tarjottava sote-alan työntekijöilleen myös tarvittaessa enemmän esimerkiksi edullisia työsuhdeasuntoja.

Meidän on kiinnitettävä myös huomio sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan jaksamiseen, osaamiseen ja tukemiseen. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja hyvä johtaminen ovat tärkeitä asioita.

Helsingissä on varmistettava erityisesti riittävä hoitohenkilöstön saanti ikääntyneiden kotihoidon pariin. Tämä voi ja saa mielestäni tarkoittaa myös taloudellisia lisäresursseja.

Seniorit ovat kunniakansalaisiamme ja ansaitsevat parhaan mahdollisen hoidon sekä mahdollisuuden asua turvallisesti kotonaan niin pitkään kuin se vain suinkin on mahdollista.

HELSINKI EI KYENNYT VUODEN 2021 LOPULLA noudattamaan sosiaalihuoltolain mukaista palvelutarpeen arvioinnin käsittelyaikaa. Näin ei voi jatkua.

Jokaisella ikääntyneellä yli 75-vuotiaalla on oikeus kotona asumisen palvelutarpeen arvion laadintaan. Arviossa kartoitetaan iäkkään tarpeet yksilöllisesti, kuten henkilökohtainen tarve erilaisille apu- ja tukivälineille, kotihoidolle, asumispalvelulle tai asunnon muutostöille. Samoin tarve ja mahdollisuus etähoidolle on arvioitava samassa yhteydessä.

Palvelutarpeen arvio on aina kyettävä tekemään viimeistään määräajassa, oikea-aikaisesti ja viivyttelemättä. Sosiaalihuoltolain mukaan arvion tekeminen on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa saapuneesta pyynnöstä. Päällekkäisyydet palvelutarpeen arvioinnista on poistettava.

ARVIOINTIKERTOMUKSESTA 2021 KÄY ILMI huoli iäkkäiden potilaiden päivystyshoitoa vaativien tilanteiden prosessien sujuvuudesta. Iäkkäiden määrän kasvaessa Helsingissä myös heidän päivystyskäyntiensä tarve lisääntyy ja sairaalapäivystykset kuormittuvat.

Päivystyskäynteihin sisältyy iäkkäillä usein riskejä heidän hyvinvoinnilleen. Niinpä kustannukset potilasta kohden ovat merkittävästi suuremmat kuin nuorempien potilaiden.

Ikäihmisten palvelujen yhdyspinnan kehittäminen onkin yksi HYKS-alueen sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelman 2021-2025 strategisista painopisteistä. Tavoitteena on ”Selkeä toimintamalli ja työnjako koulutuksissa sekä jatkohoidon järjestelyissä”.

Pääkaupunkiseudun kuntien ja HUS:n yhteisen, iäkkäiden päivystyksellisiin tilanteisiin keskittyvän yhteistyöverkoston työtä on hyvä jatkaa. Helsingissä on paljolti katsottu kotiuttamisen olevan pääasiassa HUS:n tehtäväkenttää ja käytännöt poikkeavat esim. Espoon ja Vantaan käytännöistä.

Meillä mm. Liikkuva hoitaja- palvelu on käynnistynyt hyvin hitaasti. Kehittämistyöhön osallistuneen projektipäällikön mukaan Helsingissä on ollut ongelmia saada kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö noudattamaan päivystyksellisiin tilanteisiin liittyviä ohjeita käytännössä ja ottamaan käyttöön ohjeisiin liittyviä työkaluja. Perehdytyksen hidas edistyminen, Apotin ongelmat sekä koronapandemia ovat syitä Helsingin tähän tilanteeseen. Toivottavasti niihin saadaan parannusta.

KOTONA ASUMISTA ON TUETTAVA myös muilla keinoilla ja valtion päätöksin. Kaupungin on tiedotettava ikääntyneille aiempaa tehokkaammin erilaisista kotipalveluista, verovähennyksistä ja palveluiden tuottajista. Tässä työssä sekä esimerkiksi Helsingin ”HelppiSeniori” on tärkeässä roolissa.

Kotitalousvähennyksen käyttäjistä noin 175 000 on eläkeläisiä. Silti punavihreä hallitus leikkasi ensitoiminaan kotitalousvähennyksen määrää, eikä sitä ole vieläkään nostettu sille riittävän korkealle tasolla. Tämä linja oli väärä. Ikääntyneille yli 70-vuotiaille kotitalousvähennystä on korotettava riittävästi ja tuntuvasti!

Palveluseteleiden ja henkilökohtaisen budjetin käyttöä tulee kunnissa edelleen lisätä valinnanvapauden turvaamiseksi. On ikävää, että maan hallitus ei ole jatkanut sotepalvelujen valinnanvapautta edistävällä linjalla, vaan on luopunut siitä.

Palveluntuottajien kilpailutuksessa on laadulle annettava merkittävä painoarvo. Ikäihmisten palvelujen laadun ja turvallisuuden valvontaa on lisättävä sekä kunnan omien palveluiden että yksityisten palveluiden osalta. Sanktioita vanhusten huonosta kohtelusta on lisättävä.

Tietoa kirjoittajasta

Ikääntyneitä on tuettava monipuolisesti kotona asumisessa

Valtiotieteiden maisteri, toimittaja. Helsinki.

Kirjoitukset