HILJAINEN VIIKKO JA PÄÄSIÄISEN AIKA ovat tänä vuonna valitettavasti mittaamattoman surullisia. Palmusunnuntaita, kiirastorstaita, pitkänperjantaita ja pääsiäispyhiä vietetään nyt Venäjän aloittaman Ukrainan sodan varjossa.
Monin verroin karmivammaksi tämän sodan tekee se, että Venäjän ortodoksinen kirkko suorastaan yllyttää puheillaan venäläissotilaita murhiin ja raiskauksiin.
Venäjän patriarkka Kirill julistaa, että Ukrainassa käydään sotaa ”ihmiskunnan pelastamiseksi” ja homouden synnin turmelemaa länsimaailmaa vastaan. Murmanskin ortodoksinen metropoliitta Mitrofan puolestaan uhoaa, että Venäjä vastustaa Ukrainassa käytävällä sodalla Antikristuksen valtaa ja puolustaa oikeutta ja uskontoa.
Krillin ja Mitrofanin puheet ovat tietysti kauhistuttavaa sotapropagandaa, täyttä hölynpölyä ja harhaoppia, kuten sadat ortodoksiteologit, muiden kirkkokuntien johtajat ja valtava määrä muita vaikuttajia ympäri maailman ovat todenneet.
ISOVENÄLÄINEN EETOS JA PUTININ VALLOITUSHALU ovat yllättäneet ja lyöneet monet suomalaiset ällikällä. Tosiasiassa Putin on kuitenkin rakentanut aatettaan silmiemme edessä jo pitkään melko avoimesti.
Helsingin yliopiston poliittisen historian tutkija Veera Laine on selvittänyt väitöskirjassaan sitä, kuinka Putinin hallinto on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rakentanut tarinaa siitä, keitä venäläiset ovat.
Putin kutsuu etnisiä venäläisiä valtion perustajakansaksi ja koossapitäväksi voimaksi. Etnisyyden sijaan venäläisiä yhdistävät historia, kulttuuri ja perinteiset arvot. Venäjän pitkä historia, valtio ja ortodoksinen usko sekoittuvat Putinin Venäjän sota-aatteessa.
PUTIN KÄYTTÄÄ HÄIKÄILEMÄTTÄ VENÄJÄN ortodoksista kirkkoa geopoliittisena aseena. Tämän opin hän on saanut Stalinilta.
Myös Suomen ortodoksinen kirkko oli II maailmansodan jälkeen Stalinin kirkkopolitiikan kohteena. Sen kautta pyrittiin saamaan Suomi Moskovan valvontaan myös kirkkoa välineenä käyttäen. Aivan kuten nyt yritetään tehdä Ukrainassa.
Toinen kansalliskirkkomme yritettiin kääntää mm. sisäministeri Yrjö Leinon (komm.) väkevällä väännöllä Moskovan patriarkan alaisuuteen. Se ei onneksemme onnistunut. Eikä se onnistu Ukrainassakaan. Päinvastoin. Ukrainan ortodoksit ovat kääntäneet lopullisesti selkänsä Moskovalle.
TASAVALLAN PRESIDENTTI JA EDUSKUNTAAN valittujen puolueiden puheenjohtajat vetosivat hiljattain kaikkiin Suomessa asuviin ihmisiin seuraavasti:
”Kutsumme kaikki Suomessa asuvat ihmiset maamme turvallisuuden eteen tehtävään yhteiseen työhön mukaan. On kaikkien vastuulla välttää vihanpitoa ja vastakkainasettelua Suomessa.”
Tähän vetoomukseen on helppo yhtyä hiljaisen viikon ja pääsiäisen aikaan. Me olemme ihmisyyden ja sivistyksen puolella, sotaa ja väkivaltaa vastaan. Silti varaudumme pahimpaan ja olemme valmiit puolustamaan suomalaista elämäntapaa ja demokratiaa.
PÄÄSIÄISEN SANOMA TUO MEILLE lohtua ja iloa muuten niin raskaina ja masentavinakin aikoina.
Lainaan suuresti arvostamaani emerituspiispa Wille Riekkistä:
”Sanoma ylösnousemuksesta lähti juuri pääsiäisestä, samoin sanoma ylösnousemuksen toivosta ja aamusta, jota me odotamme. Samalla siihen kuuluu myös vetoomus siitä, että Jumalan valtakunnan tuntomerkkien ja arvojen eli jo mainittujen oikeudenmukaisuuden, ilon ja rauhan tulisi näkyä jo nyt meidän elämässämme.”
Hyvää hiljaista viikkoa. Rauhallista ja iloista pääsiäistä!
