VAPAUDEN JA DEMOKRATIAN PUOLUSTAMINEN on Suomen kansan yhteinen asia. Siksi on erittäin tärkeää, että maamme mahdollisen Nato-jäsenyyden ja maanpuolustuksen peruslinjan takana on kiistaton enemmistö kansasta.
Täyttä yksimielisyyttä ei demokratiassa tarvita, mutta maanpuolustuksen peruslinjan tulee nauttia eduskunnan ja kansan selkeän enemmistön tukea. Kun linja on eduskunnassa yhteisesti vedetty, niin sen jälkeen menemme jälleen yhdessä eteenpäin, yhteisen Suomemme puolesta.
ON ERINOMAINEN ASIA, ETTÄ ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN johtomme koostuu tällä hetkellä taustaltaan useista eri eduskuntapuolueista tulevista henkilöistä.
Tasavallan presidentti on puolueiden yläpuolella, mutta taustaltaan kokoomuslainen. Pääministeri on sosialidemokraatti, ulkoministeri edustaa vihreää puoluetta ja puolustusministeri on keskustalainen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on perussuomalainen. Tämä on erinomainen ”värisuora” tilanteessa, jossa me nyt olemme.
VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta (Suomen perustuslain 1. luku, 2 §).
Kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä ei perustuslakimme mukaan tarvita. Riittää, että suomalaisten vapaissa vaaleissa valitsemat kansanedustajat päättävät Nato-jäsenyydestä – tasavallan presidentin ja maan hallituksen esityksen pohjalta, kuten perustuslaki määrää.
Tukena päättäjillämme ovat myös Ylen, HS:n ym. tiedotusvälineiden ja muiden toimijoiden mielipidetiedustelut, jotka kuvaavat varsin luotettavasti kansan näkemystä asiasta kuin asiasta.
Suomi on pieni maa, vakaa ja vanha demokratia. Tunnemme toisemme ja edustajamme Arkadianmäellä. Ja edustajamme Arkadianmäellä tuntevat kyllä kansamme tunnot ja mielipiteet.
Me suomalaiset osaamme käydä asiallisen ja perusteellisen keskustelun Nato-jäsenyydestä tosiasioiden pohjalta. Me kaikki saamme varmasti riittävästi tietoa Nato-jäsenyyden vaikutuksista, kun eduskunta käy tämän kevään aikana keskustelun turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
NATO-JÄSENYYDESTÄ VOIDAAN MEILLÄ PÄÄTTÄÄ julkisuudessa olleiden tietojen mukaan perustuslain 94. ja 95. pykälien mukaisessa järjestyksessä. Näissä kahdessa pykälässä todetaan, että kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä. Yhden äänen enemmistö siis ehkä riittäisi, ellei perustuslakivaliokunta tulkitse asiassa tarvittavan 2/3 enemmistöä.
Mahdollisen Nato-jäsenhakemuksen takana on mielestäni kuitenkin hyvä olla 2/3 edustajista, vaikka perustuslaki sitä ei edellyttäisi. Nato-jäsenyydelle voidaan eduskunnassa riittävän enemmistön varmistamiseksi asettaa myös esimerkiksi Nato-Norjan mallin mukaisia ehtoja. Niitä olisivat, että Suomeen ei saa sijoittaa ydinaseita ja kiinteitä muiden Nato-maiden tukikohtia rauhan aikana.
SOMETROLLIT JA ERILAISET KYBERUHAT OVAT JUURI NYT iso haaste vapaille, liberaalisia arvoja kunnioittaville demokraattisille yhteiskunnille.
Venäjältä tuleva kybervaikuttaminen, trollaus, uhkailu ja painostus ovat valitettavasti nyt jopa todennäköisiä uhkia. Niihin meidän kaikkien on syytä varautua.
Muistetaan, että demokratiat edustavat vapautta ja valoa. Vapausarvomme ovat ylivoimaisia verrattuina pakkovaltioihin, joita johtavat diktaattorit.
MUSTIEN PILVIEN KERÄÄNTYESSÄ TAIVAALLE KOROSTUU jokaisen kansalaisen oma vastuu hyvän yhteishengen vaalimisessa. Se on elintärkeä osa turvallisuuttamme. Meidän on voitava luottaa toisiimme.
Luottamusta edistää keskinäinen kunnioitus. Se, että kunnioitamme toistemme vakaumusta, emme levitä henkilökohtaista riitaa tai mustamaalaa tietoisesti muita.
Eripuran levittämisen sijaan voimme nyt hakea normaaliaikoja enemmän meitä yhdistäviä tekijöitä. Näin voidaan tehdä, vaikka Nato-asiassa jokainen meistä valitseekin joko kyllä tai ei.
Vapauden ja vastuun tulee kulkea käsi kädessä. Nyt on korostetusti pidettävä mielessä meitä suomalaisia syvällisesti yhdistävät arvot ja sydämen asia: vapaa ja demokraattinen Suomi.
MAANPUOLUSTUSTAHTO SUOMESSA ON NOUSSUT viime viikkoina kohisten, samoin Nato-jäsenyyden kannatus.
Nyt peräti neljä viidestä suomalaisesta (82 %) uskoo asevelvollisten olevan halukkaita puolustamaan Suomea vaikka asein (HS/Kantar TNS 3/2022). Ja 75% kaikista suomalaisista katsoo, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Pari kuukautta sitten luku oli 56%, eli nousua on 19 prosenttiyksikköä. Miehet olivat tätä mieltä vähän yleisemmin kuin naiset. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa suomalaisista nyt jopa yli 60%, kun sitä vastustaa vain noin joka viides.
