Korona todistaa, että senioreille on turvattava hyvät lähiterveyspalvelut

Blogi

Vaikka Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus rakennettaisiinkin, niin Töölössä, Viiskulmassa, Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa tulee olla omat terveysasemansa, jotka tarjoavat etenkin senioreille perusterveydenhoitoa. Kuva Matti Niiranen.

HELSINKI KESKITTÄÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUITAAN kuuteen jättimäisen suureen terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Iso osa pienempiä ja ihmisiä lähellä olevia kaupunginosien omia terveysasemia halutaan lakkauttaa.

Linjaus on mielestäni väärä monelta osalta. Koronapandemia on osaltaan todistanut, että useimmat keskisuuret yksiköt ovat tarpeen. Etenkin seniorit haluavat asioida perusterveyteensä liittyvissä asioissa kotinsa lähellä, oman kaupunginosan terveysasemalla.

KORONAROKOTUKSIA ANNETTIIN IKÄÄNTNEILLEKIN Helsingissä vain neljässä paikassa: Messukeskuksessa, Jätkäsaaressa, Malmilla ja Myllypurossa. Vanhat ihmiset laitetaan liukastelemaan kaduille ja kulkemaan ruuhkaisissa busseissa ja muualla, jossa tartuntariski on isompi.

Osa vanhuksista liikkuu huonosti ja pelkää siirtymistä vaikkapa Haagasta Jätkäsaareen rokotettavaksi. On käsittämätöntä, että rokotuksia ei voida antaa vanhuksille oman kaupunginosan terveysasemilla tai esimerkiksi seniorikeskuksissa.

Ikääntyneiden kaikenlaiset perusterveydenhuoltoon liittyvät palvelut tulee sijaita hajautetusti mahdollisimman lähellä ihmisiä. Myös kotipalveluihin ja kotona asumisen tukeen on panostettava.

HELSINKI KAAVAILEE LOPETTAVANSA viime syksynä käsitellyn tilankäyttöohjelmansa (2021-26) mukaan vuoteen 2028 mennessä peräti 10 terveysasemaa. Lappu tulisi luukulle mm. Töölössä, Viiskulmassa, Munkkiniemessä, Pitäjänmäellä, Haagassa, Puistolassa, Malmilla ja Suutarilassa.

Linjaus on ylimitoitettu. Kyseiset kaupunginosat ovat keskisuurten suomalaisten kaupunkien kokoisia. Niissä asuvat ihmiset ansaitsevat jatkossakin oman terveysasemansa. On ilmiselvää, että trendi keskittää palveluita johtaa siihen, että seniorieiden lähipalvelut heikkenevät. Näin ei saa tapahtua.

KESKUSTAN UUDEN JÄTTIMÄISEN TERVEYSASEMAN avajaisia on tarkoitus viettää vuonna 2027.

Valtava uusi terveyskeskus sijaitsisi aivan Kampin metroaseman sisäänkäynnin vieressä. Sen johdosta siitä tulisi epäilemättä houkutteleva paikka kaikille helsinkiläisille ja espoolaisille. Ruuhkat lisääntyisivät ja kantakaupungin vanhukset jäisivät palveluissa muiden jalkoihin. Näin ei saa käydä!

Vaikka Kampin terveyskeskus rakennettaisiinkin, niin ainakin Töölössä, Viiskulmassa, Munkkiniemessä ja Lauttasaaressa tulee olla omat terveysasemansa, jotka tarjoavat inhimillisen mittakaavan perusterveydenhoitoa.

KAMPIN TERVEYS- JA HYVINVOINTIKESKUKSEN toteuttamista on syytä myös harkita vielä kerran.

Kampin suurkeskuksen rakentamiskulut noussevat noin 85-95 miljoonaan euroon – jos sekään riittää. Tämä on valtava summa, jolla voitaisiin kehittää myös alueellisia terveysasemia. Toisaalta, Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen kasvaessa, suuria keskusterveysasemiakin varmaan tarvitaan.

Jättimäisiä keskuksia on puolustettu sillä, että isommassa yksikössä kyetään tarjoamaan monipuolisemmat palvelut kuin aiemmin. Keskus tarjoaisi enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaisia, nuorten ja aikuisten sosiaalityötä, psykiatria- ja päihdevastaanottotyötä, fysioterapiaa sekä laboratorio- ja kuvantamispalveluita.

Kuulostaa hyvältä, mutta ainakaan Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa palvelu ei ole parantunut. Kalasatamaan keskitettiin Kallion, Herttoniemen ja, Vallilan ja Kallion terveysasemat. 

TULEVAISUUDESSA YLI 800 000 ASUKKAAN Helsingillä on varaa sekä keskusterveysasemiin että hyvään, kaupunginosakohtaisten terveysasemien verkostoon myös jatkossa.

Merkittävä uhka palveluillemme on sen sijaan tasavallan hallituksen suunnitelma toteuttaa kallis sote-uudistus ja byrokraattinen maakuntahallinto.

Maakuntahallinto olisi täysin tarpeeton kolmas hallinnon porras.

Sote-uudistuksen ja maakuntahallinnon myötä Helsingin seutua kuritetaan kovalla kädellä: HUS:n arvion mukaan Uudenmaan rahoitus putoaa vuoteen 2029 mennessä 400 miljoonaa euroa nykytilanteeseen verrattuna. Leikkaukset vaarantavat epäilemättä helsinkiläisten palveluiden laadun.

Päätösvalta vietäisiin helsinkiläisiltä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tulonsiirrot Helsingistä maakuntiin kiihtyisivät ja palvelumme heikentyisivät. Kepu saisi maakuntahallinnon ja vasemmisto torppaisi valinnanvapauden sekä yksityiset palvelut vaihtoehtona. Ei hyvä.

Tietoa kirjoittajasta

Korona todistaa, että senioreille on turvattava hyvät lähiterveyspalvelut

Valtiotieteiden maisteri, Helsinki.

Kirjoitukset