Kallista rakentamista Koivusaareen

Blogi

Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöydällä on jälleen tänään merkittävä siivu tulevaisuuden Helsinkiä: ehdotus Koivusaaren uuden kaupunginosan osayleiskaavaksi.

Kaavan tehoa on nyt nostettu kolmanneksella, jotta rakentamisen yhtälö saataisiin kannattavaksi. Nähtäväksi jää onnistuttiinko siinä. Edullista Koivusaaren rakentaminen mereen kipatulle täyttömaalle ei tule olemaan.

Koivusaari rakentuisi samannimisen metroaseman ympärille ja vilkkaasti liikennöidyn nelikaistaisen Länsiväylän molemmin puolin. Uusi kaupunginosa sijaitsee Lauttasaaren länsipuolella, noin viisi kilometriä Helsingin keskustasta länteen.

Paikka on monella tapaa haasteellinen, mutta erinomaisen houkutteleva länsimetron valmistumisen myötä.

Asukkaita Koivusaareen olisi täsmennetyn suunnitelman mukaan tulossa noin 5150 (n. 207 000 k-m2) ja työpaikkoja noin 3800-4500 (n. 114 000 k-m2). Tämä olisi oiva vastapaino Espoon Keilaniemelle.

¤ ¤ ¤

Helsinki laajentuu Koivusaaren rakentumisen myötä merelle. Iso osa tästä uudesta asuinalueesta rakennettaisiin nimittäin mereen kipatun täyttömaan päälle.

Maansiirroista on luvassa Jätkäsaaren täyttömaiden tapaan valtavat. Helsingin ohjeiden mukaan asuinrakennusten tulee sijaita +3,3 metriä merenpinnasta. Täten varaudutaan ilmastomuutoksen myötä tapahtuvaan meren pinnan kohoamiseen: tulvavaaraan on varauduttava.

Asuinrakennusten korkeudet Koivusaaressa olisivat pääosin 4–7 kerrosta, mutta alueelle voisi rakentaa myös esimerkiksi townhouse-tyyppisiä asuinrakennuksia ja kaupunkivilloja. Tehoa on tuoreimmassa versiossa lisätty kolmanneksella.

¤ ¤ ¤

Osayleiskaavaehdotuksen mukaan Lauttasaaren länsiosan Katajaharjun rampit Länsiväylälle purettaisiin myöhemmässä vaiheessa. Se ei kuitenkaan olisi ilmeisesti järkeävää, joten tähän on puututttava viimeiestään asemakaavavaiheessa.

Lauttasaaren liikenne ohjautuisi jatkossa osayleiskaavaehdotuksen mukaan Katajaharjun nykyisestä liittymistä Koivusaaressa mutkittelevaan katuverkkoon. Se johtaisi todennäköisesti liikenteen pahaan sumppuuntumiseen ja ruuhkautumisen. Tämä koskisi sekä Koivusaarta sekä Lauttasaaren puolella Katajaharjun ja Lemissaaren liittymiä ja Lauttasaarentietä. Näitä mahdollisia valuvikoja voitaneen korjata myös asemakaavan ja liikennesuunnitelmien laatimisen yhteydessä.

Meren valloittaminen asuntorakentamiselle suurilla maansiirroilla ja mittavat liikennejärjestelyt merkitsevät sitä, että Koivusaari olisi edelleen suhteellisen kallis alue rakentaa, vaikka sijainti onkin erinomainen. Tähän vaikuttavat mm. metroaseman rakentamisesta aiheutuvat kulut ja Koivusaaren kalliit tunneli- ym. ratkaisut.

Kaupunkisuunnitteluviraston laskelmien mukaan nyt esitetyllä kaavan tehon nostamisella ja eräillä kustannuksien karsimisilla kaupunki pääsee kuitenkin plussan puolelle – tosin myöhemmässä vaiheessa toteutettava Katajaharjun kansi saattaiais käntää yhtälön negatiiviseksi. Tästä huolmatta kaava on taloudellisesti ilmeisen järkevä, sille asuntojen ohella Koivusaaren työpaikka-alue toisi myös mittavia tuloja Helsingille.

Tietoa kirjoittajasta

Kallista rakentamista Koivusaareen

Valtiotieteiden maisteri, Helsinki.

Kirjoitukset