Jyrki Katainen siirtyy elämässään ja yhteisten asioiden hoitamisessa eteenpäin, seuraavaan vaiheeseen. Hyvä niin.
Kokoomuksen onnistuminen toukokuun eurovaaleissa, edistäisi todennäköisesti Suomen ja Kataisen mahdollisuuksia saada mahdollisimman painava EU-salkku, kenties jopa kaksi salkkua!
Katainen on näet kymmenen puoluejohtajavuotensa jälkeen erittäin tunnettu ja suosittu henkilö europarlamentin suurimmassa poliittisessa ryhmässä, EPP:ssä, johon kokoomus kuuluu.
Toukokuun eurovaaleissa kokoomuksen ehdokkaalle annettu ääni on ääni Suomen suuremmalle vaikutusvallalle EU:ssa. Eurovaalien tulos vaikuttaa siihen, mikä painoarvo kunkin puolueryhmittymän salkuille komissiossa ja unionin muissa tehtävissä tulee.
¤ ¤ ¤
Kataisella on epäilemättä erinomaiset edellytykset nousta Euroopan unionissa poikkeuksellisen vaikutusvaltaiseksi suomalaiseksi poliitikoksi. Kenties vaikutusvaltaisemmaksi kuin kukaan muu suomalainen on aiemmin ollut.
Kataisen taustatukena on europarlamentin suurin poliittinen ryhmä EPP.
Ex-pääministereillä on perinteisesti ollut kysyntää Euroopassa ja Suomesta ei ole ollut aiemmin pääministeriä näin vahvasti ehdolla unionin johtotehtäviin. Katainen on voimavara Suomelle ja EU:lle.
EPP-puolueiden vaalitulos ratkaisee nyt paljon. Se on hyvä syy äänestää eurovaaleissa kokoomuksen ehdokkaita.
Jos ja kun EPP säilyy parlamentin suurimpana ryhmänä, niin se vahvistaa Kataisen mahdollisuuksia nousta esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi. Silloin Suomi saisi Kataisen lisäksi myös komissaarin paikan.
¤ ¤ ¤
Eurovaalien 25.5.2014 jälkeen EU-parlamentin suurin puolueryhmittymä saa komission puheenjohtajan paikan.
Kokoomuksen edustaman ryhmittymän, EPP:n, ehdokas tehtävään on Luxemburgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker. Hän on Jyrki Kataisen hyvä ystävä ja vanha tuttu valtiovarainministerivuosilta euroryhmästä ja Ecofin -kokouksista.
Katainen myös tuki voimakkaasti ja julkisesti Junckerin valintaa EPP:n ehdokkaaksi ensi kesänä valittavan komission johtoon.
Kataisen mahdollisuuksia EU:n johtaville paikoille on pidetty hyvinä mm. artikkeleissa, joita ovat julkaisseet Financial Times, The Wall Street Journal, Reuters ja Bloomberg.
Juncker on myös ilmoittanut aivan äskettäin Le Figaro –lehden haastattelussa, että hän haluaa raskaan sarjan ehdokkaita (lue: ex-pääministereitä ja ministereitä) komission keskeisimmille paikoille. Komissaariehdokkaat julkaistaneen heinäkuussa.
¤ ¤ ¤
Jos Kataisesta tulisi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, niin se olisi samalla Suomen paikka komissiossa. Tässä tehtävässä on nyt brittien työväenpuolueen Catherine Ashton.
Jos taas Katainen valittaisiin vaikutusvaltaisen euroryhmän puheenjohtajaksi, niin Suomi saisi myös erillisen komissaarin paikan. Suomen AAA-luottoluokitus ja kokemus valtiovarainministerinä on valttia tähän toimeen, jota hoitaa nyt hollantilainen ministeri Jeroen Dijsselbloom. Hän lukeutuu sosialistien leiriin.
Jos Kataisesta tulisi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, niin siinäkin tapauksessa Suomi saisi lisäksi erillisen komissaarin salkun.
Eurooppa-neuvoston työstä Kataisella on työkokemusta pääministerivuosiltaan. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana, ”Euroopan presidenttinä”, on toiminut vuodesta 2009 alkaen Belgian entinen pääministeri Herman Van Rompuy, jonka taustaryhmä on sama kuin Kataisen, eli EPP.
¤ ¤ ¤
Jyrki Katainen korosti pääministerin haastattelutunnilla (6.4.2014), että Suomen ”hallitus on puolueiden hallitus”. Niin se todellakin on. Ihmiset tulevat ja menevät ja ministerit vaihtuvat aina silloin tällöin. Ihan niin kuin nyt on tapahtumassa Sdp:ssä ja kokoomuksessa. Vaihtuvuus on osa demokratiaa.
Lisäksi on hyvä muistaa, että tämä vaalikausi on loppusuoralla ja suurimmat poliittiset ratkaisut on jo tehty. Niinpä ministerien vaihdos ei saa vaikeuttaa asioiden hoitoa, asiat ja hallitusohjelma ratkaisevat. Vastuuta ei suinkaan pakoilla, vaan päinvastoin, sitä on todellakin kannettu ja kannetaan kokoomuksen toimesta edelleen.
Nyt on järkevää kurottaa jo seuraavalle vaalikaudelle sekä Suomessa että Euroopan unionissa. Kokoomuksella on useita hyviä ehdokkaita Kataisen seuraajaksi sekä puolueen johtoon että Suomen pääministeriksi.
¤ ¤ ¤
”Minulle tulee Sinua ikävä, olet tehnyt hyvää työtä, mutta olet varmaan miettinyt, että tämä on Suomen ja kokoomuksen kannalta paras ratkaisu”, sanoin eilen illalla Jyrkille kun kiitin häntä jo ennakkoon pian päättyvästä työrupeamasta suomalaisen politiikan huipulla.
Mieleeni palautui ilta marraskuussa 2003, kahdeksan kuukautta ennen kokoomuksen puoluekokousta.
Kannustin tuolloin Kokoomusnuorten 75-vuotisjuhlassa Jyrkiä lähtemään ehdolle kisaan kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Olen sittemmin seurannut enemmän ja vähemmän läheltä ja etäältä Jyrkin työtä puheenjohtajana ja pääministerinä.
Jyrki Katainen on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana työnsä mukana aivan uusiin mittoihin. Hän toimi ensin neljä vuotta valtiovarainministerinä ja pian jo kolme vuotta pääministerinä.
¤ ¤ ¤
Suomen poliittisesta historiasta ei löydy kovin montaa henkilöä, joka olisi toiminut sekä valtiovarainministerinä että pääministerinä, molemmissa tehtävissä useita vuosia. Mieleeni nousee ensimmäisenä Mauno Koivisto, joka toimi sekä valtiovarainministerinä että pääministerinä useammassa hallituksessa vuosina 1966-72 ja uudelleen pääministerinä 1979-82.
Katainen lähtee nyt hakemaan lisää kansainvälistä kokemusta. Nähtäväksi jää mitä tehtäviä hän hoitaa seuraavat kymmenen vuotta ja mitä sen työrupeaman jälkeen.
Suomen aiemmat komissaarit, Erkki Liikanen ja Olli Rehn, toimivat unionin huipulla kaksi kautta, eli kymmenen vuotta. Katainen voi kasvaa korkoa Euroopassa Suomeen paluuta ajatellen.
Vuonna 2024 Suomessa olisi jälleen vapautumassa ainakin yksi tärkeä paikka: silloin käydään presidentinvaalit. Olisiko tuolloin 53-vuotias Katainen jo sopiva Mäntyniemen herraksi?
