Keskuspuiston sydäntä vaalittava, Pisarasta eloa Töölön torille
Tasavallan hallitus päätti kehysriihessään panna vauhtia Pisararadan toteuttamiseen. Töölö ja Hakaniemi saavat täten omat rautatieasemansa ehkä jo 2020-luvun alkupuolella. Näin käy jos valtion rahat riittävät ratahankkeeseen.
HSL:n ja VR:n junien lähi- ja kaukoliikenteen sujuvuuden parantamisen lisäksi Pisararata on erinomainen hanke etenkin Töölön, Kallion, Hakaniemen ja Siltasaaren näkökulmasta.
Hakaniemen torin kehittämisestä on julkisuudessa puhuttu jo paljon. Sen johdosta käännän tässä kirjoituksessa huomion Töölön torin alle tulevaan rautatieasemaan ja Töölön torin elävöittämiseen.
Rautatieasema toisi oikein toteutettuna piristysruiskeen Töölön keskustan, eli torin seudun elämään. Hyvin toteutettuna rautatieasema parantaisi perinteisen kantakaupunkiasumisen tasoa ja antaisi virtaa torin seudun kivijalkakaupoille.
Kaupallisen toiminnan keskittäminen Töölön torin alueella mahdollistaa samalla 100-vuotiaan Keskuspuiston sydämen ”korvamerkitsemisen” urheilulle, virkistykselle ja viherkäyttöön pitkälle tulevaisuuteen.
# # #
Töölön rautatieaseman yhteyteen mahdollisesti sijoittuvien uusien kaupallisten palveluiden kehittämisen painopiste on oltava nimenomaan torin suunnalla, eli keskellä kaupunginosan tiivistä asutusta ja työpaikka-aluetta. Päinvastaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Eräissä visioissa on pohdiskeltu Töölön kaupallisten palveluiden painopisteen siirtämistä syrjään Mannerheimintien itäpuolelle. Tämä tapahtuisi ikään kuin ”jäähallin sijainnin ehdoilla”, eikä alueen asukkaiden näkökulmasta. Kyseinen malli olisi omiaan näivettämään Töölön vanhaa keskustaa.
Töölön rautatieaseman tuleva sijainti. Käynti maanalaiselle laiturialueelle tapahtuu Töölöntorilta sekä Mannerheimintien ja Runeberginkadun kulmauksesta. Kuva Liikennevirasto / Arkkitehtitoimisto HKP Oy, SITO Oy.
Töölön oman rautatieaseman laiturialueen pääsisäänkäynti sijoittuu Töölöntorin alle. Niinpä Töölön torin länsireunaan ja Runeberginkadun varteen (maan päälle) sopisi rautatieaseman sisäänkäynnin yhteyteen erinomaisesti pienimuotoinen kauppahalli (nykyisen nakkikioskin tilalle).
Torikannen alapuolelle voisi toteuttaa kaupallisia palveluita, joihin olisi yhteys sekä laiturialueelta, hotellien alle tulevasta suuresta pysäköintilaitoksesta että torin länsireunan uudesta ”kauppahallista”.
Torin varren kivijaloissa jo nyt sijaitseville kaupallisille liikkeille voisi ehkä tarjota lisätiloja maan alta. Tämä torin kehitysidea sopisi hyvin myös suurten hotellien alle tulevaan mittavaan pysäköintilaitokseen, jonka myötä torin kansi vapautuisi autoista viihtyisäksi oleskelualueeksi.
# # #
Hyvä kaupunkisuunnittelu on vaikea laji. Ratkaisujen tulee kestää pitkälle tulevaisuuteen, mutta toisaalta on kyettävä tukemaan samanaikaisesti asukkaiden ja elinkeinoelämän lyhyen aikavälin intressejä.
Erinomainen esimerkki hyvästä suunnittelijasta ja visionääristä on arkkitehti Bertel Jung. Hän ideoi yleiskaavasuunnitelmassaan jo vuonna 1911 Helsingin Töölönlahdelta alkavaa Keskuspuistoa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Keskuspuiston 12.51914, eli tasan sata vuotta sitten.
Töölönlahti, Eläintarha ja Alppipuisto muodostavat Jungin hahmottaman Keskuspuiston sydämen, joka on kulttuurihistoriallisesti Suomen oloissa aivan ainutlaatuisen arvokas kokonaisuus.
Tulevaisuudessa Alppipuiston ja Eläintarhan voisi yhdistää pääradan ylittävällä sillalla, jolloin kyseisen viheralueen yhtenäisyys korostuisi. Samalla Alppilan ja Kallion asukkaiden joustava kulku ”Olympiapuiston” puolelle parantuisi.
Eläintarhan ydin on Olympiastadion ja siihen arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti kuuluvat Mäntymäen avarat tapahtumakentät. Tähän ”Olympiapuistoon” kuuluvat myös jäähalli, hienot urheilukentät, vihreä metsäinen kalliovyöhyke, stadikan uimala, Eläintarhan kenttä ja kaupunginpuutarha.
Jungin alkuun saattama Keskuspuiston sydän palvelee nyt erityisesti Töölön, Alppilan ja Kallion asukkaita. Tornitalojen kohotessa Pasilaan asukkaiden määrä Keskuspuiston Eläintarhan osan laitamilla kasvaa voimakkaasti. Niinpä tarve tälle puistoalueelle korostuu tulevaisuudessa entisestään.
# # #
Eläintarhan alue on osa kansallismaisemaa: sitä voi verrata esimerkiksi New Yorkin Central Parkiin. On aivan fantastista, että Helsingin sydämessä on säilynyt näin hyvin avaruutta ja vihreyttä.
Suomen oma ”Olympiapuisto” onkin mielestäni säilytettävä mahdollisimman vihreänä urheilun kehtona jälkipolville. Sata vuotta meidän jälkeemmekin tulevalla polvella tulee olla oikeus mahdollisimman avaraan ja vihreään Eläintarhaan, eli ”Olympiapuistoon”.
Laajempi asuntorakentaminen tai suurempi ”kauppakeskus” ei mielestäni sovi tälle alueelle. Ne nakertaisivat tilaa liikunnalta ja virkistysalueilta. Puiston sisäosissa voisi kehittää esimerkiksi jonkinlaista kahvilatoimintaa ja majoitus- tai hotellitoimintaa, joka tukisi alueen vetovoimaa kaupunkilaisten yhteisenä vapaa-ajan keitaana. Hyvällä suunnittelulla johonkin kohtaan Eläintarhan aluetta toki saattaisi sopia hieman asuntorakentamistakin.
Eläintarhan alueelle on jätettävä tulevaisuutta ajatellen myös varauksia uusille virkistys- ja liikuntamuodoille. Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa stadikan uimalan mahdollisen laajentamisen tai uimahallin, uudet jalkapallon tai muiden lajien harjoittelukentät, kesäisen kori- ja lentopallokentän – tai jonkin tulevaisuuden liikuntalajin, josta me emme vielä tiedä mitään!
# # #
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa toukokuun puolivälissä 2014 esiteltiin kaksi vaihtoehtoista paikkaa HIFK:n jäähallihankkeelle. Ne molemmat jäivät vielä voimaan – ja ilmeisesti toinen niistä valitaan lähiaikoina/-vuosina. Hyvä niin.
Mielestäni se parempi paikka kyseiselle suurhallille on Olympiastadionin pohjoispuolella, Nordenskiöldinkadun varrella. Tätä puoltavat etenkin liikenteelliset syyt. Hartwall Areenan tyyppinen suurhalli Mäntymäellä olisi erityisesti liikenteen kannalta ongelmallinen. Se puurouttaisi liikenteen Töölössä.
Suurhalli Mäntymäellä vaikeuttaisi merkittävästi myös asukas-, asiointi- että yrityspysäköintiä Töölössä. Suurhallin tapahtumiin saapuisi nimittäin harva se ilta useita tuhansia ihmisiä autoillaan muualta Helsingistä, Espoosta, Vantaalta ja kauempaa Suomesta.
Nordenskiöldinkadun puolella sijaitsevasta suurhallista olisi sen sijaan erinomaiset ja suorat yhteydet niin länteen, pohjoiseen kuin itäänkin.
# # #
Jokin liikunnalliskulttuurinen julkinen rakennus Mäntymäen kentän itälaitaan toki sopii, kuten kaupunkisuunnittelulautakunnan toukokuussa hyväksymissä alueen maankäytön periaatteissa hyvin todetaan. Toki tämä rakennus voisi olla myös jäähalli, mutta sen suuri haaste on liikenteellisesti vaikea sijainti.
Asuntorakentamisen sallimiselle Keskuspuiston sydämeen on mainittu perusteluna uuden HIFK:n suurhallin korkeat rakentamiskulut. Samalla perusteella on alueelle esitetty jopa isoa kauppakeskusta ja muutakin kaupallista toimintaa Mäntymäen alueelle. Nämä esitykset laajamittaisina ja massiivisesti toteutettuina ja huonosti suunniteltuina nakertaisivat ”Olympiapuiston” alkuperäistä ilmettä.
Lisäksi on muistettava, että Mäntymäki on syrjässä Töölön (ja Kallion) asutuksen ja työpaikkojen keskipisteestä. Myöskään voimassa oleva yleiskaava ei salli asuntorakentamista tai kaupallisten palveluiden rakentamista Keskuspuistoon Eläintarhan alueella.
Mielestäni laajamittaista asuntorakentamista Keskuspuistoon ei saisi toteuttaa, vaan puisto on säilytettävä yleisilmeeltään Bertel Jungin kaukonäköisessä hengessä urheilun ja virkistystoiminnan vihreänä keitaana tulevaisuuden sukupolville.
Keskuspuistosta lisätietoa löytää esimerkiksi täältä: http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/helsinki/keskuspuisto-100
