Bulevardit puurouttaisivat pääkaupunkiseudun liikenteen?
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli tänään kokouksessaan ns. kaupunkibulevardien vaikutusta pääkaupunkiseudun liikenteeseen laajemmin. Hyvä että käsitteli, sillä kaupunkibulevardit eivät olekaan välttämättä niin mainio juttu, kuin esimerkiksi oheinen kaunis havainnekuva antaa helposti ymmärtää.
Autoliikenteen pääväylien sujuva liikenne on yleiskaavan laatimisessa iso kysymys. Hyvä ja monipuolinen liikennejärjestelmä on tärkeä osatekijä Suomen metropolialueen vetovoimassa.
Autoliikenteen määrä ei tule yleiskaavan visioon sisältyvän Helsingin asukasmäärän (860 000) toteutuessa varmastikaan vähenemään ennen 2050-lukua, johon asti visio ulottuu.
Päinvastoin: autojen määrä todennäköisesti lisääntyisi merkittävästi, vaikka joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaisi ja vaikka rahat riittäisivät esimerkiksi nykyistä huomattavasti kattavampaan metroverkostoon.
Nyt tehdyn liikenneselvityksen mukaan kaupunkibulevardit ruuhkauttaisivat liikennettä hyvin laajalla alueella. Tästä aiheutuisi useiden kilometrien mittaisia jonoja. Bulevardien toteuttamisen edellytyksenä onkin hyvin voimaks satsaaminen joukkoliikenteeseen ja siitäkin huolimatta riskit liikennejärjestelmän sujuvuuden osalta olisivat isot.
Otollisimpia alueita kaupunkibulevardeiksi saattaisivat olla tänään kuullun perusteella Vihdintien eteläpää ja Tuusulanväylän eteläpää.
¤ ¤ ¤
Kaupunkisuunnitteluviraston yhteenvedon mukaan bulevardien myönteisiä vaikutuksia olisivat ”maankäytön tiivistämisestä syntyvä matkojen lyhentyminen, tieliikenteen vähentyminen seututasolla sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kasvu. Yleiskaavan näkökulmasta merkittävä välillinen hyöty olisi mahdollisuus tiivistää kaupunkia.”
Kielteiselle puolelle kirjautuisi seuraava: ”Bulevardiskenaariossa sisääntuloväylien välityskyky olisi nykyistä huomattavasti alempi, mistä aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia.Niitä ovat tieliikenteen ruuhkautuminen, liikenteessä kuluvan kokonaisajan kasvu, liikennemäärien kasvu muussa katuverkossa, liikenneturvallisuuden heikkeneminen sekä meluun ja ilmanlaatuun liittyvät ongelmat. Lisäksi skenaarion kustannukset ovat merkittävät.”
¤ ¤ ¤
Kustannuksien osalta mielenkiintoinen kysymys on se, mitä tällainen bulevardisointi tulisi lopulta maksamaan? Rakennusteknisten kustannusten lisäksi merkillepantavaa on myös mm. se, että kyseiset moottoritiemäiset alueet ovat nyt valtion hallinnassa ja valtion ylläpitämiä.
Tienpidon siirtyminen kaupungin tai tulevaisuudessa metropolihallinnon alaisuuteen ei ole aivan mutkaton juttu sekään.
Lautakunta merkitisi tehdyn selvityksen tiedoksi – toisin sanoen, asiaan ei otettu varsinaisesti kantaa, vaan selvittelyä jatketaan. Samoin jatketaan yleiskaavan ”luonnoksen luonnoksen” valmistelua.
