HELSINGIN SEUDUN KAUPUNKIRADAT ja ratapihat ovat ruuhkaisia. Myöhästelyt ovat sen johdosta työmatkalaisten harmiksi yleisiä.
Ilman Pisararataa liikenne kiskoilla puuroutuu väkimäärän kasvaessa jatkossa takuuvarmasti entisestään.
Ilman Pisararataa Turun ja Tampereen ”tunnin junasta” voi nähdä vain unta. Maakunnista tulevat junat nimittäin jämähtävät odotusraiteille usein jo nyt ennen Pasilaa.
Turun ja Tampereen toivomien tunnin juna –hankkeiden kanssa tuleekin edetä Pisararata edellä. Pisararata näet mahdollistaa raideliikenteen sujuvuuden sekä kaupunkiratojen että kaukojunien osalta.
PISARAN IDEA ON LYHYESTI sanoen se, että HSL-liikenteen kaupunkijunat kiertävät kantakaupungin alla pisaran muotoista lenkkiä. Täten maanpäällinen osa päärautatieaseman ratapihaa vapautuu kaukojunille ja ruuhkat poistuvat.
Pisaran asemia tulisi Töölöön, päärautatieaseman alle ja Hakaniemeen.
SEURAAVAN HALLITUKSEN ON panostettava voimakkaasti Suomen metropolin liikennejärjestelmän kehittämiseen. Sujuva liikenne on perusedellytys pääkaupunkimme ja sen myötä koko Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
Ympäristöystävällisen ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen kehittäminen on meille elintärkeää. Se hillitsee ruuhkien lisääntymistä ja auttaa siten myös niitä, joiden on aivan pakko käyttää omaa autoa työnsä johdosta.
HELSINGIN SEUTU TUOTTAA peräti 38%:ia Suomen bruttokansantuotteesta. Seudun väkiluku on jo lähes 1,5 miljoonaa asukasta. Väkimäärä kasvaa yli 400 000:lla lähivuosikymmenien aikana ja nousee vuoteen 2050 mennessä noin kahteen miljoonaan.
Helsingin väkiluku ylitti viime vuodenvaihteessa jo 650 000 asukkaan rajan. Hurja kasvu tarkoitta kiskoille lisää ruuhkia, joihin Pisara on ratkaisu.
Helsingin seudun voimakkaalle kasvulle ei näy rajoja. Se tarkoittaa sitä, että kaupungin ja seudun liikennejärjestelmään on tehtävä jatkossakin valtavia investointeja. Kehärata ja Länsimetro olivat vasta alkua.
MAL 2019 -SUUNNITELMASSA esitetään Helsingin seudun liikenteeseen noin 4 miljardin investointeja, joista 85 prosenttia joukkoliikenteeseen.
Summat ovat valtavia, mutta saavat kunnat investointien myötä merkittäviä tulovirtojakin, esimerkiksi maan myyntituloina ja jatkossa kiinteistö- sekä tuloveroina. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan valtion tukea investointeihin on välttämätöntä lisätä.
Liikennejärjestelmään kohdistetut miljardit eivät ole vain menoeriä. Investoinnit liikenteeseen luovat edellytykset asuinrakentamiselle ja työpaikoille. Siis sille, että metropolimme voi menestystä maailman kaupunkien kovassa kilpailussa.
MAAKUNTIEN JA HELSINGIN kannalta tärkein liikenneinvestointi lähivuosina on Pisararata. Sen käynnistäminen on seuraavan hallituksen tärkein hanke liikenneinfran osalta.
MAL-suunnitelman mukaan Helsingin seudun raideliikenteeseen satsataan seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 3,3 miljardia euroa. Pisaran lisäksi 2020-luvulla aloitettavien hankkeiden joukossa on mm. Espoon kaupunkirata Kauklahteen sekä lähijunaliikenteelle varikot pääradalle ja rantaradalle. Ne kaikki ovat tärkeitä hankkeita.
Myös pikaraitiotieverkosto rakentuu seuraavan 10 vuoden aikana. Tarkoitus on aloittaa Raide-Jokeri ja useiden muiden pikaratikkalinjojen rakentaminen Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.
Matti Niiranen, nro 209, Kokoomus – Helsinki
