Keskiluokan karkotuslinja Helsingin kantakaupungista ja asukastunnusalueilta jatkuu. Näin käy, jos kaupunki päättää nostaa asukaspysäköintitunnuksen hintaa kohtuuttomasti, eikä asukkaiden tarpeita pysäköidä autojaan oteta vakavasti.
Jos auton pitäminen kantakaupungissa tehdään entistäkin vaikeammaksi, Helsinki ottaa tietoisen riskin keskustansa näivettymisestä. Riski on se, että nykyinen väki muuttaa verorahoineen väljemmille alueille Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Seurauksena voi olla pahimmillaan kantakaupungin sosiaalinen eriarvoistuminen asteikolla alaspäin.
Helsingin olisikin paneuduttava tosissaan siihen, kuinka se voi pitää kantakaupungin houkuttelevana asuinalueena autoa perheen, työn tai vaikkapa harrastustensa johdosta paljon tarvitseville ihmisille.
Haaste ei koske ainoastaan kantakaupunkia. Jatkossa tunnusmaksu koskee yhä suurempaa osaa Helsingistä, sillä nyt asukastunnusjärjestelmän uusiksi alueiksi esitetään jo Munkkiniemeä, Käpylää, Lauttasaarta ja Munkkivuorta.
# # #
Turvallisen ja viihtyisän jalankulun mahdollisuuksien kehittäminen tulee olla Helsingin keskustan liikenneratkaisuja tehtäessä ykkössijalla. Sen jälkeen on huomioitava joukkoliikenne. Vasta sitten tulevat sekä pyöräily että yksityisautoilu.
Olennaista on havaita se, että kantakaupungin asukkaiden autot eivät ole syy keskustan ruuhkiin.
Sen johdosta keskustan asukkaille ei tule myöskään antaa keppiä oman auton pitämisestä – onhan siihen oikeus muillakin kaupunkilaisilla. Syypäät ruuhkiin löytyvät niistä, jotka tulevat omalla autollaan keskustaan muualta, vaikka joukkoliikenne olisi sujuvampi vaihtoehto.
Niinpä nimenomaan lyhytaikaisen pysäköinnin hintaa keskustassa voidaan nostaa, sillä se vaikuttaa tehokkaammin ruuhkiin. Asukaspysäköinnin hinnan noston vaikutukset ovat ruuhkiin mitättömät, mutta voivat sen sijaan olla katastrofaaliset kaupungin talouteen verotulojen tuntuvana pienentymisenä.
Liikennejärjestelmää ja pysäköintipolitiikkaa suunniteltaessa Helsingin ja HSL-kuntien on pantava erityinen paino liityntäpysäköinnin tekemiseen houkuttelevaksi. Meidän on rakennettava enemmän edullisia (tai maksuttomia), valvottuja ja hyvin hoidettuja parkkialueita ja –laitoksia liikenteen solmukohtiin kantakaupungin ulkopuolella.
Liityntäpysäköinnin lisäksi on panostettava raide- ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Sen lisäksi esimerkiksi poikittaisliikenteen ratkaisut ovat todella tärkeitä. Näitä ovat mm. Hakamäentien läntiset alitukset, Itäväylän sujuva liikenne sekä runkolinja 550 (raidejokeri), tiederatikka 506 ja Kruunuvuorensillan kaltaiset, puhtaasti joukkoliikenteen kannustavat ratkaisut.
# # #
Pysäköintipaikkojen riittävyys kodin lähellä ja sen edullisuus ovat tärkeitä asioita keskiluokkaisille ihmisille. Nämä asiat koskevat kaikkia Helsingin kaupunginosia. Hinta koetaan ongelmaksi pääasiassa kantakaupungissa, jossa asuu nyt noin 185 000 asukasta, eli vajaa kolmannes helsinkiläisistä.
Vuonna 2009 asukastunnusmaksua korotettiin erittäin tuntuvasti: 36 eurosta 100 euroon, eli kolminkertaiseksi. Vanhan kaupunginvaltuuston (2009-2012) linjauksesta maksu nousi kuluvana vuonna vielä viidenneksen, eli se on nyt 120 euroa.
Nyt kaupunkisuunnitteluviraston virkamiehet esittävät tunnusmaksun korottamista ensi vuonna 170 euroon. Se söisi esimerkiksi juuri saadun tupo-korotuksen nettovaikutuksen ensi vuonna keskustan asukkailta. Korotus olisi kohtuuton.
Virkamiespuolen tavoite on, että tunnuksen hinta nostetaan vuoteen 2020 mennessä 680 euroon, mikä viimeistään aloittaisi muuttoliikkeen.
Perusteluissa huimille korotuksille on usein käytetty hämäysmielessä, populistisesti ja perustelematta vertailua Tukholman ja Göteborgin pysäköintimaksuihin. Ruotsalaiskaupunkien osalta ei ole kuitenkaan kerrottu vertailun yhteydessä esimerkiksi kaupungille maksettavien kiinteistöveron ja jalankulkuväylien kunnossapidon vaikutusta keskusta-asumisen kokonaiskuluihin.
Samoin korotusesitys on varsin näperryslinjoilla esittäessään eri maksuja talvi- ja kesäkausille. Kausitarkkailua ja ”kyttäystä” varten varmaankin pitää palkata kymmenittäin uusia parkkipirkkoja ja –pekkoja. Kukaan muu kuin virkamies ei voi keksiä vuodenajan mukaan byrokraattisesti vaihtuvan asukastunnuksen hintaa!
# # #
Erityisen kohtuutonta on se, että asukastunnuksella ei edes usein saa pysäköintiruutua omasta korttelistaan tai edes naapurikortteleissa. Näin ollen nykyinen maksu, 10 euroa kuukaudessa, tunnuksesta on aivan riittävä hinta teoreettisesta mahdollisuudesta ehkä saada pysäköidä autonsa jonnekin kotinsa lähelle.
Lisäksi kaupunki on ohjeistuksellaan kieltänyt isolta osalta asunto-osakeyhtiöitä oikeuden vuokrata autopaikkoja asukkailleen omilla sisäpihoillaan, vaikka yhtiö omistaa oman tonttinsa. Joku voisi kutsua tätä sosialismiksi.
Tähän on vielä lisättävä se, että kaupunki laiminlyö jatkuvasti – monen mielestä tietoisesti – katujen talvikunnossapidon. Talvisin syy siihen, että joitain autoja saattaa olla pidempään umpihangessa saattaa piillä siinä, että moni vanhus tai liikuntaesteinen ei saa autoaan sieltä kaivettua pois.
# # #
Tavalliselle keskituloiselle ihmiselle ehdotetut hinnankorotukset ovat suuria, sillä asuntojen vuokrat ja neliöhinnat ovat kantakaupungissa jo nyt todella korkeat. Korotus kuristaisikin rankimmin esimerkiksi lapsiperheitä, eläkeläisiä ja asuntovelkaisia.
Yleisen asumisen hintatason lisäksi kantakaupungin ihmiset maksavat muita korkeampaa kiinteistöveroa. Se siirtyy suoraan sekä vuokriin että hoitovastikkeisiin. Kiinteistövero maksetaan kaupungille.
Monilla alueille keskustan asukkaat maksavat myös kaupungin maa-alueella olevien yleisten, kaupungin maalla olevien jalkakäytävien talvikunnossapidon. Sekin näkyy keskusta-asujan kukkarossa asunto-osakeyhtiölle maksettavassa hoitovastikkeessa. Nämäkin maksut siirtyvät suoraan myös vuokriin, niille ihmisille, jotka asuvat vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.
# # #
Asukastunnuksen hintaa ei mielestäni siis tule toistaiseksi korottaa. Asukastunnusjärjestelmä on omiaan vähentämään muualta tulevaa turhaa yksityisautoilua kantakaupunkiin. Se kannustaa siten osaltaan ulkokuntalaisia käyttämään joukkoliikennettä ja yksityisautoilua.
Asukastunnuksen tarkoitus on turvata tunnusalueiden asukkaiden autoilla pysäköintipaikat, joita ei saa karsia.
Jos keskustan asukasmäärä kasvaa vuoteen 2035 mennessä noin 80 000:lla, niin myös rakennettavien uusien alueiden joukkoliikenne ja pysäköinti on järjestettävä erittäin huolellisesti. Sekä hyvä joukkoliikenne että hyvä asukaspysäköinti tuo laatua asumiseen.
Kaikkialla Helsingissä on syytä myös tiivistää yhteistyötä pysäköintioperaattoreiden kanssa. Se voi tarjota eri alueiden asukkaille matalamman kynnyksen korkealaatuiseen ja lämpimään laitospysäköintiin.
Myös kaupungin ja kuntayhtyminen sekä laitosten, esimerkiksi koulujen, sairaaloiden ym. tiettyinä aikoina aina tyhjät parkkialueet tulee voida tarvittaessa ottaa yö- ja viikonloppujen aikaisen asukaspysäköinnin käyttöön.
