Virosta virallinen vähemmistökieli pääkaupunkiseudulle
Martin markkinat on Suomen suurin Viro-tapahtuma, jonka järjestää vuosittain Tuglas-seura ry. Kaapelitehtalla järjestettävän tapahtuman kävijämäärä ylittänee tänä vuonna jo 20 000 hengen.
Aikaisempina vuosina olen osallistunut Martin markkinoille mm. näytteilleasettajana, kun toimin Pro Estonia –lehden päätoimittajana ja kustantajana. Tällä kertaa minut kutsuttiin tulevan kaupunginvaltuutetun roolissa paneelikeskusteluun, jossa oli lisäkseni eduskunnan Viro-ystävyysryhmästä kansanedustaja Kimmo Sasi.
Muut panelistit olivat Viron yleisradioyhtiö ERR:n toimittaja Rain Kooli, Tuglas-seuran nykyinen toiminnanjohtaja Juhani Salokannel ja Tuglas-seuran 1.1.2013 aloittava uusi toiminnanjohtaja Jaana Vasama. Paneelin aiheena oli ”Miten käy Tuglas-seuran ja Viro-keskuksen?” Viro-järjestöjen huolena on näet ystävyysseurojen valtionapuja uhkaava leikkaaminen, mikä lamauttaisi niiden arvokkaan toiminnan monella tapaa.
Vuodelle 2012 Paavo Arhinmäen (Vasemmisto) johtama kulttuuriministeriö jakaa Suomi-Venäjä-Seuralle noin 1,15 miljoonaan euroa vuotuisia avustuksia, Pohjola-Nordenille noin 450 000 euroa ja Viro-järjestöille 310 000 euroa. Näistä summista uhataan nyt leikata pois jopa noin 30%.
Etenkin virolaiseen kulttuuriin keskittyneille Tuglas-seuralle ja Suomen Viro-yhdistysten liitolle (SVYL), avustusten leikkaus olisi kohtalokas. Vähästä kun otetaan, niin siinä voi mennä koko lapsi pesuveden mukana.
Kansanedustajien onkin syytä korjata valtion talousarvion käsittelyssä se, mitä Arhinmäki ei tohtinut tehdä. Edellä mainittujen kolmen ilmansuunnan ystävyysseurojen rahoja ei saa leikata – ei ainakaan Viron rahoja!
Viron kielestä virallinen vähemmistökieli pääkaupunkiseudulle
Esitin Tuglas-seuran paneelissa, että viron kielen asemaa tulee vahvistaa ja se tulee kohottaa jollain tapaa viralliseksi vähemmistökieleksi pääkaupunkiseudulla. Perusteluna tälle pidän esimerkiksi sitä, että pääkaupunkiseudulla asuvilla ja työskentelevillä virolaisilla on jo nyt eri aloilla hyvin suuri merkitys Helsingin seudun toimivuuden kannalta.
Virolaisen kielivähemmistön asemaa voitaisiin tukea sekä lainsäädännöllä että Helsingin kaupungin omin toimin. Erityisen tärkeänä pidän maahanmuuttajalapsien kielellisiä ja kulttuurillisia oikeuksia. Niiden tunnustaminen edistää virolaisten perheiden kotiutumista Suomeen.
Kataisen hallituksen ohjelmassa korostetaan kulttuurin merkitystä maahanmuuttajien integroitumisessa. Suomen virolaisten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja heitä arvellaan olevan jo noin 35 000. Eri lähteistä kokoamieni tietojen perusteella suomenvirolaisia on Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä jo ehkä noin 20 000 henkeä.
Koska erittäin suuri osa suomenvirolaisista asuu pääkaupunkiseudulla, Suomen valtion ja Helsingin kaupungin tulee lisätä tukeaan Suvilahdessa sijaitsevalle Viro-keskukselle ja siellä toimiville järjestöille. Kolmas sektori on kotouttamistyössä sekä edullinen että tehokas toimija.
