1.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi tänään yleiskaavan luonnoksen asettamisen nähtäville. Lautakunta ei siis varsinaisesti hyväksynyt luonnosta kaikkine yksityiskohtineen, vaan luonnoksen asettamisen nähtäville. Täten kansalaisille annetaan mahdollisuus kommentoida luonnosta.
Seuraavassa vaiheessa, vuoden 2015 aikana, luonnos jalostetaan yleiskaavaehdotukseksi saadun palautteen, vaikutusten arviointien, maankäyttötarkastelujen ja selvitysten pohjalta. Vuoden 2015 aikana laaditaan kaavan toteuttamisohjelmaa. Siinä esitetään ne keinot ja aikataulu, joilla yleiskaavan tavoitteisiin voidaan päästä.
Ehdotus yleiskaavaksi tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn näillä näkymin syksyllä 2015 ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyyn vuoden 2016 aikana.
Yleiskaava koskee koko Helsinkiä. Siitä pois on suljettu kuitenkin Östersundomin alue, josta laaditaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava.
2.
Uuden yleiskaavan vision ja luonnoksen idea on mahdollistaa 860 000:n asukkaan Helsinki vuoteen 2050 mennessä.
Arvioiden mukaan jopa 1/3, eli 80 000 asukasta, yleiskaavan vision tarkoittamasta 240 000 asukaan lisäyksestä (asukkaita nyt noin 620 000) sijoittuisi kaupunkibulevardien varteen. Muille uusille alueille, kuten Malmille, sijoittuisi 1/3 ja täydennysrakentamisen alueille myös 1/3 uusista asukkaista.
Keskustaan johtavien moottoritiemäisten väylien muuttaminen ”kaupunkibulevardeiksi” onkin tämän yleiskaavan suurin uusi oivallus, samalla se edustaa raikasta ja uutta ajattelua.
Toisistaan irrallisten lähiöiden mallista siirrytään nyt malliin, joka avaa mahdollisuuden rakentaa lisää nimenomaan kantakaupunkimaista ympäristöä. Kasvu jatkuisi tasaisesti kaupungin sisältä ulospäin. Tämä on luonteva ja looginen visio kaupungin tulevaisuuden kasvulle, minkä lisäksi sitä voi luonnehtia kestäväksi kehitykseksi.
3.
Kaupunkibulevardien suunnittelussa on kiinnitettävä erittäin suuri huomio niiden viihtyisyyteen ja liikennejärjestelyjen turvallisuuteen. Niinpä esimerkiksi bulevardien leveydet on oltava riittäviä joustavalle ja monipuoliselle liikenteelle.
Bulevardeille on varattava riittävästi tilaa senkin johdosta, että niiden yleisilme voidaan luoda vihreäksi ja miellyttäväksi. Myös erilaisia kansiratkaisuja tulee selvittää edelleen.
Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten tein yleiskaavan luonnoksen käsittelyn yhteydessä kaksi lisäehdotusta.
Ensinnäkin mielestäni on laadittava selvitys bulevardien vaikutuksesta katuverkon välityskykyyn ja toimivuuteen. Suomeksi tämä tarkoittaa myös selvitystä tulevien kaupunkibulevardien varsien nykyisistä eritasoliittymistä.
Onko eritasoliittymistä järkevää luopua?
Ja miten mahdollinen yhden tason risteyksiin siirtyminen vaikuttaisi kaupunkibulevardien ja muun katuverkon toimivuuteen, välityskykyyn, liikenneturvallisuuteen, päästöihin ynnä muihin sellaisiin seikkoihin?
Toinen esitykseni painottaa sitä, että kaupunkibulevardeista on laadittava huolellinen teknistaloudellinen toteuttamisaikataulu. Kustannukset on siis selvitettävä tarkemmin ja huolella ja bulevardien toteuttaminen on jaksotettava.
4.
Se tuleeko kaupunkibulevardeille eritaso- vai (yhden tason) tasoliittymiä on niiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta yksi aivan keskeisimmistä kysymyksistä.
Eräs ajatus on toteuttaa kaikkein vilkkaimmin liikennöityjen väylien risteyskohtiin mahdollisuuksien mukaan nykyistä vähemmän tilaa vieviä eritasoliittymiä.
Kysymys liittymätyypeistä jakaa myös kaupunkisuunnittelijoiden mielipiteitä, minkä johdosta on hyvä, että nämä ratkaisut jäävät varsinaisesti asemaakaavoituksessa päätettäviksi. Tästä huolimatta jo nyt on hyvä tehdä perusteellisia selvityksiä tulevaisuutta ajatellen.
Kokonaan toinen juttu sitten on se, että millä aikataululla Helsingillä ja Suomella on varaa toteuttaa kaupunkibulevardeja. Ja onko meillä esimerkiksi varaa purkaa nykyisiä liittymiä. Rakennusteknisten kustannusten lisäksi merkillepantavaa on myös mm. se, että kyseiset moottoritiemäiset alueet ovat nyt valtion hallinnassa ja valtion ylläpitämiä. Lopulta kaikki riippuu tältäkin osin siitä, mikä Helsingin vetovoima on tulevaisuudessa ja mitkä paineet asunto- ja toimitilarakentamiselle ovat ja riittääkö raha.
Todennäköisesti bulevardisointi voisi alkaa ensin esimerkiksi Vihdintieltä ja Tuusulantieltä. Lahdenväylä lienee kallein ja sen bulevardisointi tuskin toteutuu ennen 2050- tai -60 -lukua. Nähtäväksi jää!
Lauttasaarta halkova ”moottoritie” voisi olla Länsimetron valmistumisen myötä hyvä pilotti bulevardeille.
Tällöin kannattaisi panostaa voimakkaasti myös Espoon ja Lauttasaaren liityntäpysäköinnin laitoksiin. Näin saataisiin kokemusta siitä, siirtyvätkö espoolaiset metron ja bulevardien myötä enenevässä määrin joukkoliikenteen käyttäjiksi, mikä olisi suotavaa.
5.
Helsingin kaupungin alueella tulee olla jatkossakin riittävästi toimitilaa myös perinteiselle pienteollisuudelle, erilaisissa halleissa toimiville pienyrittäjille sekä pienille verstaille ja pajoille. Tätä olen ajanut voimakkaasti koko yleiskaavan käsittelyn ajan.
Näillä näkymin saammekin säilytettyä esimerkiksi Tattarisuon, Tattariharjun, Roihupellon, Herttoniemen ja Pitäjänmäen yritysalueet. Toimitila-alueiden määrä on turvattava myös – esimerkiksi Viikinrannassa.
Juuri nyt pääkaupunkiseudulla on noin miljoona neliömetriä vapaata toimitilaa, mutta on tärkeää huomata, että tyhjien tilojen ongelma ei ole koskenut tilastojen valossa ainakaan Helsingissä juurikaan pienteollisuus-, varasto- ja logistiikkatiloja. Sama koskee muuten myös hyviä kivijalkakauppoja ja pientoimistoja. Yritysten huoleen toimipaikoistaan tulee aina kiinnittää vakava huomio.
6.
Yleiskaavan luonnos lähtee nykyistä tuntuvasti suuremman asukasmäärän mahdollistamisesta. Siitä huolimatta Helsingin niin sanotut ”vihersormet”, eli viisi pitkää säteittäistä viher- ja puistovyöhykettä voitaneen pääosin kaikki säilyttää. Tosin niitä valitettavasti nakerrettaisiin hieman sieltä jos täältäkin.
Kantani on ollut koko yleiskaavan valmistelun ajan se, että Helsingin viheralueita tulee vaalia. Vihreys, puistot ja luonnonläheisyys ovat tulevaisuudessa suuri vetovoimatekijä Helsingille. Rakennetaan siis mieluummin hieman korkeammalle ja uusille alueille tornejakin kysynnän mukaan.
Yleiskaavan visiota käsiteltäessä sain päätökseen lisäyksen, jonka mukaan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuudet laajentaa Helsingin viher- ja virkistysalueita saaristossa ja turvata kaavamerkinnöin näiden alueiden riittävyys tulevaisuudessa.
Edellä mainittu viher- ja virkistysalueiden säilyttäminen on tärkeä strateginen linjaus. Jatkossa tulee kiinnittää erityinen huomio mahdollisuuksiin kehittää pääkaupungin edustan saaria matkailu- ja muiden elinkeinojen näkökulmasta.
7.
Viher-, luonto- ja virkistysalueiden mahdollisimman laaja säilyttäminen yhdistetynä asukasmäärän huimaan kasvuun edellyttää entistäkin tiiviimpää kaupunkirakennetta. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättikin tänään kokouksessaan poistaa kaavakartoista varmuudeksi asuntovaltaisten alueiden tehokkuuden ylärajan merkintöjä.
Tulevaisuuden Helsinki tulee nähdä paitsi tiiviinä, niin myös vihreänä, puistomaisena ja merellisenä kaupunkina. Nuo arvot ovat totisesti suuria vetovoimatekijöitä tulevaisuuden Euroopassa ja maailmassa, joka käy yhä ahtaammiksi elää ja asua.
Myös hyvät virkistys- ja liikunta-alueet ovat tärkeä osa viihtyisyyttä. Tämän johdosta esimerkiksi kaavailtu asuntorakentaminen Talin golf-kentän alueelta tulee mielestäni siirtää toisaalle.Tein tänään lautakunnassa myös tätä tarkoittavan selvitys- ja tarkastelupyynnön.
Asuntotuotannon tavoitteisiin päästään arvioni mukaan tehoa lisäämällä vallan hyvin, vaikka Talin golfkenttä säilyykin 18-reikäisenä. Samoin Talin alueen jalkapallohalli, keinonurmialueet, jalkapallon harjoituskentät, tennis- ynnä muut nykyiset liikuntapaikat tulee mielestäni säilyttää. Nekin ovat tärkeä osa tämän Helsingin läntisen kulman viihtyisyyttä.
Lautakunnassa esitettiin selvitettäväksi myös viheralueiden säilyttämistä Ramsinniemessä ja Pornaistenniemessä. Sekin on mielestäni perusteltua.
