(7.3.2024) HELSINKI HYVÄKSYI VUONNA 2015 liikkumisen kehittämisohjelman, jossa nostettiin kävelijä liikenteen ykkösprioriteetiksi.
”Liikennesuunnittelun yleisenä periaatteena on huolehtia ensimmäisenä kävelijöiden tarpeista. Tämän jälkeen huomioidaan järjestyksessä pyöräliikenteen, joukkoliikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöautoilun tarpeet”, sanotaan ohjelmassa.
Mutta miten kävi? Huonosti.
Reilut kahdeksan vuotta ohjelman hyväksymisen jälkeen voi sanoa, että jalankulkijan asema on vain heikentynyt. Holtittomat autoilijat eivät enää ole kävelijän ainoa uhka. Nyt sekä pyöräilijät, sähköpotkulaudat että autoilijat menevät kävelijän yli ja ohi. Jalankulkijalle on jätetty liikenteessä pelkääjän rooli.
TURVALLISUUS ON HEIKENTYNYT kävelijän näkökulmasta viime vuosien aikana Helsingissä tuntuvasti. Siihen on lukuisia syitä.
Suurin turvallisuusriski kävelijöille ovat jalkakäytävien liukkaudesta johtuvat onnettomuudet. Liukastumisista aiheutuu tuhansia vakavia loukkaantumisia, työkyvyn menetyksiä ja jopa kuolemantapauksia. Arvioiden mukaan vahingot yhteiskunnalle miljardiluokkaa.
Kaikkien kannalta olisi parempi, että kaupunki ja taloyhtiöt hoitaisivat katuosuuksiensa auraukset ja hiekoitukset paljon nykyistä paremmin.
Kaupungilla kulkiessa on helppo havaita, että kaupungin omistamien kiinteistöjen kohdalla on aina lumisinta, liukkainta ja vaarallisinta kävellä. Kaupunki on unohtanut periaatteensa: kävelijä ei ole ykkönen, kuten liikenteen kehittämisohjelmassa vaadittiin.
ERÄS SUURI ONGELMA on se, että pyöräilijät, sähköpotkulautailijat ja sähköskootteristit eivät tunne liikennesääntöjä. Jalkakäytävillä ajellaan liikennesääntöjen vastaisesti hurjaa vauhtia kävelijöiden turvallisuudesta piittaamatta.
Turvallisuutta voitaisiin parantaa maalaamalla kävelijöille suojatiet myös niille kohdin, joissa jalkakäytävä ylittää pyörätien.
Sähköpotkulaudat tulee Pariisin mallin mukaan kieltää, ellei niiden käyttöä saada kuriin. Lisäksi jalkakäytävillä sikin sokin lojuvat potkulaudat ovat turvallisuusriski ja operaattorin vastuulla.
PISA-TUTKIMUKSET osoittavat, että koulujemme oppimistulokset ovat laskussa. Myös yleiset kansalaistaidot, kuten liikennesääntöjen osaaminen on heikentynyt. Se näkyy lisääntyneenä turvattomuutena.
Jonkinlainen ajokortti pitänee tehdä pakolliseksi myös kevyemmille kaksipyöräisille kulkuneuvoille.
Ehdotankin, että pyöräilykortin ajamisesta tehdään pakollinen oppiaine peruskouluihin. Luokalta pääsyyn vaadittaisiin tieliikennelain perussääntöjen ja yleistä turvallisuutta edistävien asioiden osaaminen.
Pyöräily- tai auton ajokortti voisivat olla edellytys kaupunkipyörien ja sähköpotkulautojen vuokraamiselle.
ON SUORASTAAN SKANDAALI, että Suomen laki ei vieläkään kiellä pyöräilijöitä tai sähköpotkulautailijoita ajamasta humalassa.
Kaikkia kulkuneuvoja; autoja, pyöriä ja sähköisiä kevyitä kulkuneuvoja tulisi tietenkin ja etenkin kaupunkiliikenteessä koskea 0,5 promillen ajokielto. Pyöräilyliitto kuitenkin vastustaa promillerajaa polkupyöräilylle. Liiton mielestä kännissä pyörällä törttöily on siis ilmeisesti ok? Outoa.
Myönteinen uudistus on se, että 1.5.2024 voimaan tulevan lain myötä sähköpotkulauta on vakuutettava, jos sen paino on yli 25 kiloa tai sen huippunopeus on yli 25 kilometriä tunnissa. Toivottavasti vakuutuksen pakollisuus rajaa käyttäjät niihin, jotka tuntevat vastuunsa liikenteessä.
