SUOMI TARVITSEE EDUSKUNTAVAALIEN jälkeen hallituksen, jolla on rohkeutta edistää toimivaa markkinataloutta sekä tahto tehdä suuria ja vaikeitakin ratkaisuja.
Julkisen sektorin menoja on karsittava, työn tekemisen verotusta ei saa kiristää ja markkinatalouden toimintaedellytyksiä on parannettava.
Nykyisen punavihreän hallituksen kaudella Suomi on joutunut velkaantumiskierteeseen, joka on katkaistava. Hyvä huono esimerkki Sanna Marinin hallituksen linjasta on vuoden 2023 budjetti, joka perustuu yli kahdeksan miljardin euron velanottoon.
Velkavetoinen linja on ollut sama koko kuluneen vaalikauden ajan. Näin ei saa jatkua. Seuravan hallituksen on leikattava menoja ja saatava Suomen talous nousuun toimivan markkinatalouden keinoin.
KANNATAN VASTUULLISTA JA TOIMIVAA markkinataloutta, jossa pidetään huolta ihmisistä, kestävästä kehityksestä ja luonnonsuojelusta. Markkinatalous, ihmisten ja yritysten vapaus ja reilu kilpailu edistävät suomalaisten hyvinvointia. Ihmisiä on kannustettava ahkeruuteen ja yrittäjyyteen.
Julkisen sektorin on keskityttävä ydintehtäviinsä. Turhat rönsyt, sääntely ja byrokratia on karsittava sekä valtion, hyvinvointialueiden että kuntien toiminnoista. Nuo rönsyt ovat este kansamme vaurastumiselle, joka tapahtuu yritteliäisyyden kautta.
Kestävän kasvun ja vastuullisen yritteliäisyyden esteenä oleva byrokratia ja sääntely tulee karsia. Normien ja sääntelyn purkua voidaan vallan hyvin tehdä niin, että kestävästä kehityksestä ei tingitä ja luontoarvoja vaalitaan.
MEIDÄN ON TEHTÄVÄ SUOMALAISTA omistajuutta ja yritysten kasvua tukeva verouudistus – ihan niin kuin kokoomus esittää. Mallissamme yritysten ja osinkojen verotusta muutetaan siten, että yritysten kasvulle ja pörssilistautumiselle on mahdollisimman vähän esteitä.
”Kansankapitalismia” on mielestäni tuettava edistämällä piensijoittajien mahdollisuuksia pääomamarkkinoilla. Osakesäästötilin käyttöalaa on laajennettava rahastoihin ja maksimisijoitusraja on poistettava osakesäästötilistä. Markkinataloudessa kansan vaurastuminen ja heidän säästönsä vahvistavat koko maata.
Mielestäni on tärkeää ymmärtää se, että kilpailukykyinen finanssiala on Suomen kasvun ja työllisyyden parantamisen kannalta avainasemassa. Valtiovallan on turvattava finanssialamme kilpailukyky. Se tarkoittaa sitä, että finanssialan sääntelyyn ja verotukseen ei tehdä kiristyksiä.
YKSITYISEN YRITTÄJYYDEN toimintaedellytyksillä on suuri merkitys Suomen talouden kannalta. Erityinen huomio on kiinnitettävä yksinyrittäjien sekä pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyyn ja motivaatioon.
Työn tekemisen ja yrittäjyyden tulee aina olla selvästi kannattavampaa kuin joutenolon. Kynnystä tarjota työtä toiselle on madallettava. Työn tekemisen verotusta ei saa kiristää, vaan päinvastoin työntekijän on saatava nykyistä enemmän palkastaan käteen.
Yrittäjien hallinnollista taakkaa on vähennettävä ja pienyrittäjän sosiaali- ja eläketurvaa on parannettava. Esimerkiksi arvonlisäverollisen toiminnan alaraja on nostettava 20 000 euroon, kuten Suomen Yrittäjät on esittänyt.
Yritysverotuksen on tuettava yrittäjyyttä, yrittäjän riskinottoa sekä yritystoiminnan kasvattamista. Listaamattomien yritysten verotus on oltava oikeudenmukaista siten, että erilaiset yritykset otetaan paremmin huomioon.
HYVINVOINTIALUEILLA ON kiinnitettävä huomio julkisten palvelujen kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.
Asiakkaan kannalta on tärkeintä, että hän saa hyvinvointi- ja terveyspalvelunsa laadukkaasti ja tehokkaasti. Se mikä taho palvelun tuottaa ei ole asiakkaan näkökulmasta ensisijaista.
Asiakkaiden, erityisesti ikääntyneiden ihmisten, valinnanvapautta tulee vahvistaa ja lisätä mahdollisuutta ostaa palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta julkisen palvelun sijaan. Palvelumarkkinoita on kehitettävä toimivammiksi ja kilpailua on lisättävä.
Markkinatalous ja yksityinen yrittäjyys vahvistavat ja parantavat ihmisten mahdollisuuksia saada kaikenlaisia palveluita myös sote-sektorilla. Yksityinen sektori on usein myös kilpailukykyisempi, joten se on veronmaksajien kannalta monessa asiassa parempi vaihtoehto.
Hyvinvointialueilla tarvitaan ehdottomasti enemmän kustannustehokkaita yksityisiä palveluita. Jatkossa on säädettävä sote-uudistusta ripeästi siten, että julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tukevat joustavammin ja saumattomasti toinen toisiaan.
OSAAVISTA TYÖNTEKIJÖISTÄ on jo nyt Suomessa pula monilla aloilla. Tulevina vuosina tämä trendi vain vahvistuu, ellemme tee nopeita ja suuria rakenteellisiakin ratkaisuja.
Maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman saatavuus ratkaisevat osaltaan Suomen hyvinvoinnin tulevaisuuden. Maamme ikärakenteen vanhentuessa ja huoltosuhteemme heikentyessä tarvitsemme koulutettuja, osaavia ja ahkeria maahanmuuttajia, joille Suomi on tehtävä uusin keinoin houkuttelevaksi.
Tänne tuleville ulkomaalaisille on turvattava joustavat ja toimivat koulutus- ja kotouttamispalvelut yhteistyössä työnantajien kanssa. Työmarkkinoita tulee sujuvoittaa siten, että maahanmuuttajien työllistymistä helpotetaan lainsäädäntömuutoksilla.
Työpaikalla tapahtuvaa oppi- tai koulutussopimusmuotoista toimintaa on tuettava aiempaa vahvemmin. Nuorten oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta työnantajille on tuettava voimakkaammin. Eräs keino tähän on oppisopimuksen aikaisen palkkauksen porrastaminen vastaamaan opiskelijan osaamisen kehittymistä.
EU JA SEN SISÄMARKKINAT OVAT Suomen talouden selkäranka. Suomen on osaltaan varmistettava sisämarkkinoiden toimivuus. Ihmisten, tavaroiden, palveluiden, rahavirtojen ja datan vapaa liikkuminen on siis turvattava.
EU:n ja sen jäsenmaiden on panostettava tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin, sillä osaaminen ja tieto-taito tukevat yritystemme ja markkinatalouden kilpailukykyä.
EU:n sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen sekä oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen ovat osa maamme talouden ja hyvinvoinnin kivijalkaa. Sama koskee Suomen Nato-jäsenyyttä. Suomen on hoidettava kaikissa oloissa myös vahva itsenäinen puolustuksensa niin hyvin kuin vain mahdollista.
