Eipäs unohdeta Helsinkiä!

Blogi

Helsingin luvuilla täydentämäni esitys Suomen 22 sote- ja pelastusalueen poliittisista voimasuhteista. Helsinki valitsi sote- ja pelastusasioista vastaavat valtuutetut kuntavaaleissa vain puoli vuotta ennen muuta Suomea (mn 24.1.2022).

Äänestysaktiivisuuden romahdus aluevaaleissa alle 50%:n on erittäin huolestuttava asia demokratian kannalta.

Aluevaalien alhainen äänestysaktiivisuus (vain 47,5%) selittynee varmaankin isolta osin pandemialla, omikronilla ja epäluottamuksella sote-uudistukseen. Mutta onko takana muutakin? Onko luottamus poliitikkoihin alentunut entisestään?

Moni äänestäjä on ollut aiheellisesti huolissaan siitä, että valta keskittyy.

Yhdet ja samat poliitikot yrittävät hoitaa mahdottomalta vaikuttavan määrän tehtäviä. Jokin toimista kärsii väistämättä. Eihän samojen politikkojen aika, into, kunto ja asiantuntemus yksinkertaisesti voi riittää kaikkeen. Näin miettii moni.

Todennäköisesti äänestäjien passiivisuudessa piilee myös protestia poliitikkoja kohtaan, epäuskoa poliitikkojen kaikkivoipaisuuteen. Tämä näkyi aluevaaleissa monin paikoin äänien keskittämisenä sote-alan ammattilaisille, lääkäreille ja hoitajille. Siinäkin on toki vallan keskittymisen riskejä. Nimittäin jääviydet ja vaikkapa se, että asiakkaiden näkökulmat voivat jäävät taka-alalle.

                                                                #   #    #

Väsymys lukuisiin vaaleihin selittänee osittain aluevaalien alhaista aktiivisuutta. Vain reilut puoli vuotta sitten järjestettiin kuntavaalit. Meillä järjestetään nyt viidet yleiset vaalit, toistaiseksi kaikki eri aikoina ja useimmiten perättäisinä vuosina.

On 1.) presidentinvaalit 2.) eduskuntavaalit 3.) eurovaalit 4.) kuntavaalit ja 5.) aluevaalit. Lisäksi moni äänestää lukuisissa eri järjestöjen ja yhteisöjen vaaleissa. Tänä vuonna on esimerkiksi seurakuntavaalit.

Kuntavaalit ja aluevaalit on onneksi jo päätetty yhdistää vuodesta 2025 alkaen. Mutta entäpä jos äänestysprosentti on näissä vaaleissa vuonna 2025 edelleen 50% luokkaa? Harkintaan on viimeistään silloin otettava eduskuntavaalien yhdistäminen kunta- ja aluevaalien aikatauluun.

Lisäksi on tutkittava sähköisten äänestysjärjestelmien kehittämistä. Mallimaa on lähellä: Viro.

Eduskunta-, kunta- ja aluevaalien yhdistäminen saattaisi olla oiva keino nostaa äänestysaktiivisuutta, joka oli aluevaaleissa nyt enää 47,5%. Kolmien vaalien yhdistämisessä olisi sekin järki, että äänestäjillä olisi aidosti mahdollisuus halutessaan jyvittää saman vaalikauden ajalle eri tehtäviä eri henkilöille – ja jopa eri puolueille.  

Sosiaali- ja terveyspolitiikan luulisi olevan lähellä meitä kaikkia. Jokainen sairastuu joskus tai jokaisella on vähintäänkin tukea, hoitoa tai hoivaa tarvitseva läheinen ihminen. Passiivisuutta juuri näissä vaaleissa on vaikea ymmärtää. Onkin todella mielenkiintoista saada aikanaan luotettava tutkimustietoa alhaisesta äänestysaktiivisuudesta.

                                                                   #    #    #

Kokoomus menestyi aluevaaleissa kohtuullisen hyvin. Siis vain ”kohtuullisen hyvin”, ottaen huomioon puolueen oppositioasema.

Kokoomuksen vaalivoitto perustui erinomaiseen ehdokasjoukkoon ja selkeään valtakunnalliseen viestiin, joka erottui muista. Emme kannata maakuntaveroa tai ylipäätään verojen korotuksia. Tarvitsemme sujuvaa hoitoon pääsyä, toimivaa julkista sektoria, lisää valinnanvapautta sekä hyvää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.  

Hyvin siis meni, mutta myönnän, että odotin kokoomukselta parempaa tulosta kuin toteutunut 21,6%. Hallitus on ollut riitaisa ja kompuroinut, talouspolitiikka on ollut onnetonta ja kovin vasemmistolaista. Oppositiolla olisi täten ollut mahdollisuudet kovempaankin tulokseen.

Tämä vaalitulos on syytä ruotia vielä tarkkaan. Millä aatteella ja millä eväillä lähdemme tavoittelemaan voittoa eduskuntavaaleissa 2023?

Kokoomuksen sisällä on käytävä kriittistäkin keskustelua puolueen linjasta, oppositiopolitiikan painopisteistä ja sisällöstä. Tähän keskusteluun tarjoutuu erinomainen tilaisuus jo alkavana keväänä, kun valmistaudumme ensi kesäkuun puoluekokoukseen. Se järjestetään Kalajoella 10.–12.6.2022.

                                                             #     #     #

Pääkaupunkia ei saa unohtaa sote- ja pelastusalueiden poliittisia voimasuhteita vertailtaessa.

Helsinki on asukasluvultaan Suomen suurin sote- ja pelastustoimesta vastaava alue, siis vastaava alue kuin muut 21 hyvinvointialuetta. Erotuksena on se, että Helsingissä kaiken hoitaa yhden kunnan, eli kaupungin organisaatio.

Vertailuja tehtäessä on hyvä pitää mielessä, että aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa jo reilun kolmen vuoden kuluttua, keväällä 2025. 

Kun Helsingin varsin tuoreet kuntavaaliluvut lisätään aluevaalien tuloksiin, kokoomuksen kannatus on noin 22,4%. Se on 0,8%-yksikköä enemmän kuin ilman Helsinkiä. Aluevaalien virallinen tulos kokoomukselle on 21,6%.

Keskustapuolueen yhteenlaskettu kannatus 22 sote- ja pelastusalueella on 16,7%. Aamun lehdissä kerrottu 19,2% kertoo puolueen valtakunnallisen kannatuksen ilman Helsinkiä.

Roima -2,5%-yksikön ero selittyy sillä, että kepua kannattaa 660 000 asukkaan Helsingissä vain 2,4% äänestäjistä. Helsingin 85-jäsenisessä valtuustossa on vain 2 keskustan valtuutettua. Tästä huolimatta kepu kuuluu toki aluevaalien voittajiin. Todellisuudessa se on nyt kuitenkin noin 5,7%-yksikköä kokoomusta pienempi puolue.

Vihreiden kannatus nousee Helsingin lukujen lisäämisen myötä peräti +1,9%-yksikköä ja Vasemmistoliiton +0,8%-yksikköä.

Vaalien häviäjä on sen sijaan kaikilla mittareilla selvä. Persujen romahdus aluevaaleissa oli raju. Eikä ihme: Riikka Purra ei purrut äijäpuolueen kenttään ja bensan hinta sote-vaalien teemana ei kansalle auennut. Tuloksena antijytky.

                                                                     #   #   #

Aluevaalien tulosten esittelyn yhteydessä on esitelty jälleen sinisellä, vihreällä, punaisella ja keltaisella väritettyjä Suomen karttoja.

Maantieteellinen kartta on vain yksi ja ehkä jopa harhaanjohtava tapa kuvata poliittista valtaa.

Hyvinvointialueissa ja sote-politiikassa on kysymys ihmisistä, eikä pinta-ala anna lainkaan kuvaa eri alueiden asukasmääristä. Lisäsinkin oheiseen kuvaan, laatimaani Helsingin luvuilla täydennettyyn taulukkoon myös sote-alueiden asukasmäärät suuriempien puolueiden mukaan.

Reilut 2,8 miljoonaa suomalaista asuu nyt alueella, jossa kokoomus on suurin puolue. Kepu hallitsee suurimpana puolueena noin 1,7 miljoonan asukkaan alueita ja sdp noin 0,7 miljoonan asukkaan alueita.

Tietoa kirjoittajasta

Eipäs unohdeta Helsinkiä!

Valtiotieteiden maisteri, toimittaja. Helsinki.

Kirjoitukset