Kolme pointtia Suomen Nato-jäsenyydestä

Blogi

USA ja Venäjä käyvät tätä kirjoitettaessa keskusteluja Genevessä maailman turvallisuudesta.

Genevessä eivät onneksi tänään ole koolla Molotov ja Ribbentrop, enkä jaksa uskoa etupiiriteorioihin tai sotaan Euroopassa. EU-maiden on kuitenkin syytä olla valppaina harvainvaltaisen Venäjän kanssa.

Kolme pointtia:

Ensimmäinen. Suomen on mielestäni jätettävä jäsenhakemus Natolle mahdollisimman pian. Tämä tarkoittaa heti kun riittävä enemmistö eduskunnasta ja kansasta saadaan tälle kannalle. Mielestäni jäsenyyttä olisi pitänyt hakea jo noin 25 vuotta sitten.

Normaalioloissa jäsenyysprosessi kestää pari vuotta. Jos hakemus jätetään tänä vuonna, Suomi voisi olla jäsen ehkä vuonna 2024.  

Hakemus olisi hyvä jättää samanaikaisesti Ruotsin kanssa.

Toinen. Demokratiat eivät aloita sotia, eikä Suomi uhkaa ketään. Sodan aloittavat pääsääntöisesti aina diktatuurit ja harvainvaltaiset maat.

Liberaalien ja demokraattisten maiden tulee varautua päättäväisesti pahimpaan. Meidän on puolustettava määrätietoisesti arvojamme, vapauttamme ja kansaamme.

Kolmas. Suomi on luonteva Nato-maa. Olemme jo nyt osa läntisten demokratioiden yhteisöä, EU-jäsenmaa.

Suomi täyttää Nato-jäsenyyden vaatimukset puolustuskyvyn osalta paremmin kuin moni nykyinen jäsenmaa.

Suomen erinomaista puolustuskykyä vahvistavat etenkin kansamme vahva maanpuolustustahto ja suuri reserviläisarmeija sekä esimerkiksi tuore päätöksemme hankkia 11 miljardilla dollarilla 64 F-35 hävittäjää USA:lta.

Tietoa kirjoittajasta

Kolme pointtia Suomen Nato-jäsenyydestä

Valtiotieteiden maisteri, toimittaja. Helsinki.

Kirjoitukset