Pelastetaan Töölönlahti

Blogi

Taiteilija Markku Puustisen rakentama minikokoinen vesimylly Töölönlahdella. Mylly on Humallahdelta puhtaanpaa vettä tuovan putken päässä. Kuva Suvi Rihtniemi.

TÖÖLÖNLAHTEEN ON JUOKSUTETTU puhtaampaa vettä Humallahdelta tulevaa tunnelia pitkin vuodesta 2005 alkaen, eli nyt 16 vuotta. Veden tila on tämän myötä jonkin verran parantunut.

Yhdyskuntajätteet kuormittivat valitettavasti Töölönlahtea 1900-luvun puoliväliin saakka. Lisäksi 1800 – 1900-luvuilla Töölönlahtea saastuttivat kaasulaitos ja sokeritehdas. Nykyisin veteen tulee jonkin verran päästöjä sinne johdettavien sade- eli hulevesien mukana.

Töölönlahden pohjamudista julkaistiin keväällä 2016 Helsingin kaupungin teettämä maaperäselvitys. Sen mukaan sallitut rajat ylittäviä pitoisuuksia todettiin ainakin elohopealla, sinkillä sekä öljyillä.

Töölönlahden lisähaaste on mataluus ja liejuinen pohja. Keskisyvyys on vain noin 1,8 metriä. Suurin syvyyskin on vain reilut 2,5 metriä. Lahden pohjassa on liejuinen, jopa 5 metrin savikerros, minkä alla on vielä parikymmentä metriä savea.

VUONNA 2020 JULKAISTUSSA TUTKIMUKSESSA Töölönlahden tila oli rehevöitymisen osalta parantunut. Veden laatu on silti edelleen heikko tai vain välttävä. Vuonna 1990 veden laatu oli ”hyvin heikko”. 

Fosforin ja typen määrät ovat 25 vuodessa liki puoliintuneet, mutta valitettavasti ne ovat edelleen välttävän ja huonon rajoilla. Keskimääräinen veden kirkkaus on myös parantunut ja näkyvyys on lisääntynyt 0,4 metristä 0,7 metriin.

Töölönlahden vesi täyttää uimaveden laatuvaatimukset, vaikka ajoittain onkin havaittu coli-bakteereja.

Tutkimuksen johtopäätös oli se, että veden parantuminen vaatii vielä aikaa. Ruoppauksia ja luonnollisten rantojen radikaaleja muuttamisia ei tulisi kuitenkaan vielä tehdä, sillä se voi vapauttaa veteen sedimenttien saasteita.

Vaikka saastuneiden sedimenttien poistaminen olisikin mahdollista, niin se on kallista. Sedimenttien poistamisen hinta on noin 100 euroa per kuutio ja poistettavaa saviliejua on lähes 100 000 kuutiota.

Vaihtoehtona riskialttiille ruoppaamiselle on pidetty mm. pohjan stabilointia erilaisilla tekniikoilla. Töölönlahdella on jo myös kokeiltu laitteistoa, joka tuottaa sedimenttiin heikon sähkökentän kiihdyttäen haitta-aineiden hajoamista. Toivottavasti tulevaisuus ja puhdistustekniikat siis kehittyvät!

TÖÖLÖNLAHTI ON PARATIISI KESKELLÄ SUOMEN pääkaupungin ydinkeskustaa. Puistot ja merellinen Helsinki ovat kaupunkilaisten henkisen latautumisen keitaita. Vaikka kaupunkia tiivistetään, niin puistojen pinta-alaa ei saa enää nakertaa. Niistä on pidettävä hyvää huolta.

Mitä tiiviimmin kaupunki on rakennettu, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota puistojen laatuun ja monikäyttöisyyteen.

TÖÖLÖNLAHDEN LINNUSTO ON MONIPUOLISTUNUT viime vuosina ja nyt voimme ihailla siellä jopa nokikanoja. On tärkeää, että linnustolla on sopivasti kaislikkoa pesiensä suojana.

Lahden merkitys Töölön, Kampin, Kallion, Kruununhaan, Pasilan asukkaiden ja kaikkien muidenkin helsinkiläisten elämänlaadun kannalta on valtavan suuri. Se on miellyttävä vierailukohde myös kauempaa tuleville.

Kymmenet tuhannet ihmiset nauttivat Töölönlahden ympäristön puistoista kesät talvet. Se on mitä ihanin lenkkeily-, kävely- sekä luonnon tarkkailu- ja virkistysalue.

Töölönlahden rehevöityminen ja kaislikoituminen huolestuttavat monia. Onko Töölönlahti pelkkää kaislikkoa tai peräti suo 50 vuoden päästä? Vai onko pelko täysin aiheeton? Eikö merenpinta päinvastoin nouse ilmastonmuutoksen myötä?

VUONNA 1914 PERUSTETTU KESKUSPUISTO sai pari vuotta sitten arvokkaan pienen lisäkiilan, kun Finlandia-talon edustaa radan varteen asti kunnostettiin. Moni kriitikko on pitänyt aluetta raakileena ja haukkunut sen pohjamutiin.

Nyt on kuitenkin kuviteltava miltä Töölönlahden puisto näyttää 50 vuoden kuluttua, vuonna 2069 – tai jopa myöhemmin. Puut kasvavat ja istutukset lisääntyvät vuosien myötä. Tulevat sukupolvet ovat varmasti kiitollisia siitä, että tämä uusi puiston osa syntyi, aivan kuten me olemme kiitollisia Kaivopuistosta ja Keskuspuiston muista osista.

PUISTOKIILAN LUOTEISREUNAAN ON ILMESTYNYT luonnonvarainen niitty. On todella elämää rikastuttavaa nähdä luontoa myös kaupungin ydinkeskustassa mahdollisimman alkuperäisessä tilassa. Vaikka kyse olisi vain pienestä tilkusta. Tämä on tärkeää kaikenikäisille ihmisille.

Idea luonnonvaraisesta niitystä on hyvä. Tutustuin muuten jokunen vuosi sitten Vancouverissa kaupunkisuunnittelulautakunnan matkalla kaupungin keskustaan rakennettuun keinotekoiseen niitty- ja vesialueeseen. Hieno kokemus.

Töölönlahden aluetta ei saa missään tapauksessa pilata rakentamisella, eikä sieltä saa kaataa turhaan puita tai tuhota lintujen elinympäristöä.

Töölönlahden arvo on kansainvälisestikin ajatellen mittaamattoman suuri. Siitä on pidettävä hyvää huolta. Pelastetaan Töölönlahti!

Töölö-Seura ry järjestää mm. edellä mainittuja kysymyksiä pohtivan asukasillan Keskustakirjasto Oodin Maijansalissa 15.11., kello 17 alkaen. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja kysymään. Ohjelma löytyy Töölö-Seuran sivulta Facebookista ja keskustakirjasto Oodin sivuilta.

Töölö-Seura ry:n Facebook-sivu löytyy täältä.

Kirjoittaja on Töölö-Seura ry:n varapuheenjohtaja

Tietoa kirjoittajasta

Pelastetaan Töölönlahti

Valtiotieteiden maisteri, toiminnanjohtaja

Kirjoitukset