Uutisissa kerrottiin eilen, että kehitysmaiden ihmiset saavat Covid19-rokotteensa ehkä vasta joskus vuoden 2022 aikana. Suomalaisessa somekeskustelussa moni tuntuu kuitenkin olevan kovin huolissaan rokotusten etenemisen vauhdista meillä. Mielestäni meillä ei ole syytä huoleen.
Suomi saa koronarokotteita EU:n yhteishankinnan myötä riittävästi koko kansalle – ja vähän enemmänkin. Olemme tässäkin asiassa etuoikeutettuja maailman mittakaavassa.
Toivottavasti vilkas keskustelu johtaa rokotehalukkuuden lisääntymiseen. Sanoisin silti, että turha höpinä, huhuilu, arvuuttelu, pelko ja hötkyily pois!
Meillä Suomessa on korkealla moraalilla toimiva ammattitaitoinen virkakoneisto ja huippukoulutetut terveydenhuollon asiantuntijat. He tekevät nyt puolestamme pitkää päivää ja harkitsevat asiat perinpohjaisesti.
Suomessa jokainen saa rokotteensa ajallaan, silloin kuin on vuorossa. Hienoa, että jo nyt hoitohenkilöstö on saanut valtaosin rokotteen. He tekevät työtä etulinjassa ja auttavat meitä muita. Nyt rokotteiden antaminen on etenemässä jo hoitokoteihin, joissa asuu kaikkein heikoimmat ja haavoittuvimmat meistä.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kerto juuri äsken televisiossa, että maaliskuun kuluessa jo noin miljoona suomalaista on saanut rokotteensa. Kevään mittaan rokotustahti kiihtyy.
Luotan täysin siihen, että me suomalaiset saamme rokotuksen hyvässä järjestyksessä ja niin nopeasti kuin se suinkin on ”näillä raukoille rajoilla” Pohjolassa mahdollista. Nyt on tärkeää malttaa vielä muutamia kuukausia, käyttää maskia, pestä runsaasti käsiä, olla varovainen ja välttää turhia sosiaalisia kontakteja.
Tämän loppuun sopii mietelause:
”Minun elämäni yhtenä johtotähtenä on ollut: ken unohtaa sen, mitä ei voi muuttaa on onnellinen. Sen vuoksi eivät onnettomuudet eivätkä hetken vastoinkäymiset ole voineet masentaa minua pysyvästi. Miten onnellisena itse kukin elämäänsä pitää, riippuu meistä itsestämme. Jos lähdemme siitä, että kauneus on katsojan silmässä, jää itse kullekin elämästään ruusunhohtoiset tai vähemmän valoisat muistot.” (Arkkiatri Arvo Ylppö)