MUOVIJÄTTEET KUORMITTAVAT JÄRKYTTÄVÄLLÄ tavalla Suomen, Euroopan ja maapallon vesistöjä. Itämereenkin heitetään edelleen runsaasti muovijätettä, vaikka haittojen pitäisi olla ”sivistyneiden” pohjoiseurooppalaisten tiedossa.
Mereen tai järveen heitetyn muovipullon hajoamiseen menee ehkä jopa 450 vuotta. Niitä ohuempien muovipussienkin hajoaminen vie jopa yli 35 vuotta. Vesistöt saastuvat ja kuormittuvat täten hyvin pitkäaikaisesti. Mikromuoveja kertyy vesistöistä lintujen ja kalojen elimistöön: siten ehkä myös ihmisiin.
Suomalaiset roskaavat muovilla siinä missä muutkin, toivottavasti kuitenkin muita vähemmän. Noin 90%:ia Helsingin rannoilta löytyneestä roskista on muoveja.
Suomen ja pääkaupunkiseudun on oltava maailmalle hyvä esimerkki sekä muovijätteen keräys- ja hyötykäytön edelläkävijä ja toimintojen kehittäjä. Ympäristötietoutta on lisättävä aiempaakin tehokkaammin.
EU:SSA ON LÖYTYNYT SOPU UUDESTA JÄTEDIREKTIIVISTÄ. Direktiiviehdotuksessa todetaan että jäsenmaiden on järjestettävä pakkausten erilliskeräys, mukaan lukien muovipakkaukset. Kansalliseen lainsäädäntöön tämä tullee kesällä 2020.
Euroopan unioni on siis tässäkin asiassa koko manterettamme eteenpäin vievä voima.
EU ehdottaa yhdyskuntajätteen materiaalikierrätysasteen tavoitteeksi 55 % vuoteen 2025 mennessä. Suomen tavoite on jo nyt, että vuoteen 2023 mennessä tavoitteena on 55 % kierrätysaste. HSY-alueella (Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä) kotitalouksien yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt (48 %). Se on korkeampi kuin muualla Suomessa.
HELSINKI JA SUOMI OVAT JO NYT HYVÄLLÄ kestävän kehityksen tiellä. Kierrätystä lisätään, uutta tekniikka otetaan käyttöön ja päästöt per asukas toivottavasti vähenevät.
Meille kaikille uusi kierrätyskohde ovat muovipakkaukset. Niitä ovat muun muassa sampoopullot, jogurttipurkit, muovipussit sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapakkaukset.
Toistaiseksi nämä pakkaukset on heitetty sekajätteeseen ja ne on poltettu. Nyt tähän on tulossa muutos.
HSY aloitti syyskuussa 2017 myös muovin keräämisen toimialueensa taloyhtiöistä. Muovipakkausten keräykseen voivat liittyä kaikki kiinteistöt. Muovipakkauksia kerätään hsy-alueella jo 3400 kiinteistöstä.
MUOVIEN KIERRÄTTÄMINEN EDELLYTTÄÄ SITÄ, että taloyhtiö hankkii jätehuoneiseensa muoveille keräysastian. Samassa yhteydessä talon asukkaat on opastettava lajittelemaan myös muovit jakamalla asiasta tiedotteet huoneistoihin. Asian voi ottaa esille myös yhtiökokouksessa.
Kerätty muovi ohjataan Muovipakkausten tuottajayhteisön Vantaalla sijaitsevan terminaalin kautta Fortumin Riihimäen muovinjalostuslaitokseen. Siellä niistä valmistetaan uusiomuovia sekä kierrätyspolttoainetta.
Uusiomuoviksi päätyvän materiaalin osuus kokonaismateriaalivirrasta on tällä hetkellä noin puolet. Fortumin tavoite on nostaa uusiomuoviksi päätyvää osuutta aina n. 80%:iin.
KAUPUNGIN TALOYHTIÖIDEN JÄTEHUONEISTA kerätyistä uusiomuovista valmistetaan monenlaisia rakentamiseen liittyviä tuotteita ja kuluttajatuotteita.
Uusiomuovia käytetään myös tuotteissa osana korvaamassa neitseellistä muovia. Kuluttajatuotteina tyypillisiä ovat esimerkiksi muovikassit, kastelukannut ja kukkaruukut.
Muovikomposiittituotteista valmistetaan mm. meluvallien osia ja aitoja. Niitä käytetään myös terassien sekä maatalouden tarha- ja karsinarakenteiden rakentamiseen.
