METRO TÖÖLÖSTÄ LENTOKENTÄLLE voisi kulkea jo 2030-luvun lopulla, jos päättäjillä riittää rohkeutta tehdä isoja päätöksiä.
Töölö – Helsinki-Vantaan lentoasema -metron linjauksena voisi olla Santahamina-Laajasalo-Keskusta-Töölöntori-Pasila-Tuomarinkylä-Haltiala-Lentoasema.
Haltialan ja Tuomarinkylän peltojen kohdalla on erinomainen paikka Helsingin uudelle aluekeskukselle. Ikään kuin toinen Pasila, johon mahtuisi korkeaa rakentamista ja uusia toimitila- ja asuinalueita. Sijainti olisi mitä loistavin lentoaseman läheisyydestä.
Tuomarinkylässä ja Haltialassa olisi myös kaksi lentokenttämetron asemaa liityntäpysäköintilaitoksineen. Myös Tuusulanväylän kaupunkibulevardi tukisi tämän alueen monipuolisia liikenneyhteyksiä.
Ratkaisu edellyttäisi luonnollisesti esimerkiksi Tuomarinkylän peltojen nykyisten harrastustoimintojen siirtämistä sopivaan paikkaan toisaalle. Se toki on ensin varmistettava.
Lentomatkustajien turistivirroista, liikematkustajista sekä asuin- ja toimitilarakentamisesta tulevat tuotot toisivat metroinvestointiin menneet verorahat varmasti takaisin.
Santahaminaan metro voisi jatkua ehkä joskus 2050-luvulla, jolloin Laajasalon suunnan asukasluku lähentelee 50-70 000:tta ja puolustusvoimien tarve saarille vähenee.
KAUPUNGISTUMINEN JATKUU GLOBALISAATION myötä. Taloudellinen toimeliaisuus ja väestö keskittyvät pienissä Suomen kaltaisissa maissa yhden tärkeän keskuksen ympärille. Hyvä joukkoliikenne on oleellinen osa niiden kilpailukykyä.
METROLINJAT OVAT KAIKISSA suurkaupungeissa nopein ja toimivin liikkumismuoto. Kaupungin kasvaessa linjasto on tihentynyt: niin käy myös meidän pääkaupunkiseudullamme. Meillä tosin on fiksua kehittää myös maanpäällisiä kiskoja, kuten Raide-Jokeria, joka täydentää Länsimetroa ja poikittaisliikenteen toimivuutta.
LÄNSIMETRON RAKENTAMISTYÖT jatkuvat nyt Matinkylästä Kivenlahteen. Kehitys ei saa pysähtyä Kivenlahteen. Jo nyt on aloitettava uudelleen keskustelu ja päätöksenteko Pisara-radasta.
Pisara-radan myötä lähiliikenteen junat välillä Pasila-Helsinki (lähijunat A, E, K/N, P ja I) siirtyvät maan alle. Ne kiertäisivät ”metrona” 11 minuutin lenkin kantakaupungin alla linjalla Pasila-Hakaniemi-Keskusta-Töölö-Pasila.
Ruuhkat kaupunkiradoilla ovat jo nyt totta, minkä johdosta tarvitaan Pisara. Pisara palvelee myös kaukojunaliikenteen joustavuutta, kun päärautatieaseman ratapiha jää vain kaukoliikenteen käyttöön.
Liikenneviraston laskelmien mukaan Pisara piristäisi Suomen taloutta yli 900 miljoonalla eurolla ja toisi liki 3 700 työvuotta, joista iso osa on rakentamisessa ja metalliteollisuudessa.
Metron jatkamisesta Östersundomiin ja Tallinna-tunneli on pidettävä myös mielessä. Ehkä sekin on totta jo 2040-luvulla.
Jos Tallinnan tunneli toteutuukin esimerkiksi Keilaniemen kautta, niin Töölö-lentoasema-metro on sitäkin vahvempi metroverkoston laajentumisen vaihtoehto.