Töölön kirjasto avattiin tänään 20.8.2016 juhlallisin menoin pari vuotta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Ihmisiä oli paikalla useita satoja, eikä ihme, sillä hienosti peruskorjattu kirjasto on ollut kaupunginosan sydän ja helmi jo vuodesta 1971.
Kirjastot eivät suinkaan ole auringonlaskun ilmiö, vaan ne voivat hyvin ja kehittyvät ajan hengessä.
Oman kaupunginosan kirjasto on tärkeä osa kulmakunnan identiteettiä ja viihtyisyyttä niin Töölössä, Kalliossa, Haagassa kuin muissakin kaupunginosissa. Sen johdosta kirjastoverkostoa ei saa supistaa, vaan sitä pitää kehittää.
Töölön kirjasto uudistettiin vastaamaan 2000-luvun tarpeita. Suurimmat muutokset tehtiin 1. ja 4. kerrokseen. Ensimmäisen kerroksen aulassa on nyt pieni kirjojen ynnä muiden lainojen pikapalvelupiste. Isompi palvelupiste löytyy nyt aiemmasta lehtisalista.
Lastenosastolle on ilmestynyt Satupiha ja nuorten osasto löytyy nyt neljännestä kerroksesta.
Oleskelutiloja löytyy nyt myös kirjaston hienoilta terasseilta, joista avautuu mukavat näkymät Topeliuksen puistoon. Lukusalia on modernisoitu ja lukupaikkoja on muutenkin lisätty.
Lehtisali on valitettavasti typistynyt ja ajatuksena on, että lehtiä voi lukea vähän joka paikassa. Toivottavasti idea toimii ja lehdet palautuvat hyllyihinsä. Jos ajatus ei toimi, niin ainahan voi palata vanhaan malliin!
Nykyaikaiset kirjastot eivät ole enää ainoastaan paperikirjojen lainausta varten. Toki nekin ovat edelleen aivan oleellinen osa kirjastoa. Kirjastot ovat 2000-luvulla ”digitaalisesti älykkäitä” tiedon keitaita, joissa jaetaan tietoa ja opitaan uutta myös digitaalisesti.
Kirjastot symbolisoivat erinomaisesti itsenäisen Suomen kansan korkeaa sivistystasoa ja tiedon janoa. Kirjastot ovat monen kunnan, kaupungin ja kaupunginosan helmiä, niiden kulttuurin sydämiä.
Kirjastojen historia on Suomessa pidempi kuin maamme itsenäisyyden ajan historia: ensimmäinen yleinen lainakirjasto saatiin Vaasaan jo vuonna 1794. Maksullisia lainakirjastoja oli jo 1600-luvulta alkaen, jolloin yleistyivät ”lukuseurat”.
Suomalaisuusaatteen myötä rahvaskin pääsi kirjojen äärelle 1800-luvun puolivälin tienoilla. Koko kansan kirjastoja syntyi laajemmassa mittakaavassa 1900-luvun alusta alkaen ja vuonna 1921 kirjastoille alettiin maksaa valtionapua.
Kirjastoilla on ollut erityinen merkitys yliopistokaupungeissa, niin myös Helsingissä. Vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian kirjasto tuhoutui Turun palossa 1827, mutta pian sen tilalle saatiin entistä ehompi ja laajempi kirjasto. Valtakunnan yliopistokirjastojen lippulaivaksi kohosi Helsingin yliopiston kirjasto.
Helsingin yliopiston kirjasto elää ja voi hyvin edelleen. Itse asiassa se sai aivan hiljattain uuden ja upean uudisrakennuksen, Kaisan. Helsingin yliopiston pääkirjasto Kaisassa sijaitsevat humanistiset, käyttäytymistieteelliset, oikeustieteelliset, teologiset ja valtiotieteelliset kokoelmat.
Upouuden Helsingin yliopiston kirjaston päärakennuksen ohella Helsinkiin on kohoamassa toinenkin uusi kirjastojen lippulaiva. Helsingin kaupungin oma keskustakirjasto rakentuu parhaillaan eduskuntatalon edustalle, Töölönlahden eteläpäähän.
Keskustakirjaston valmistumisen myötä pääkaupungin keskusta nytkähtää samalla mielikuvissa jälleen enemmän Töölön suuntaan. Jo aiemmin esimerkiksi oopperatalon rakentuminen Töölönlahdelle vahvisti tätä ilmiötä.
Helsingin keskustakirjasto on Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Sellaiseksi se sopiikin todella loistavasti, sillä kirjastoilla on ollut iso rooli kansakuntamme menestymisessä sekä suomalaisten sivistystason kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Helsingin kaupunginkirjaston vision mukaan kirjasto on ideoiden ja ajatusten rikastamo, jossa tietoja, taitoja ja tarinoita jakamalla luomme yhdessä uutta kansalaisyhteiskuntaa.
Keskustakirjaston omilla sivuilla kirjaston tehtävää kuvataan lisäksi seuraavasti:
“Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus kehittää itseään. Suomi valitsi osaamisen ja sivistyksen strategian jo kauan sitten ja kirjasto on yksi sen ilmentymä. Kirjastossa kaikilla on samat mahdollisuudet, jokainen saa valita itse ja etsiä oman yksilöllisen tiensä.”
Keskustakirjaston peruskiven muuraus suoritettiin toukokuussa 2016. Harjanostajaisia vietetään ensi vuonna ja uusi kirjastorakennus vihitään käyttöön joulukuussa 2018.
Kirjastot kehittyvät ajan hengessä kansalaisten sivistyneiksi olohuoneiksi.
Kirjastoissa on nykyisin entistä enemmän mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen, kokoontumiseen, oleskeluun, rentoutumiseen, lueskelemiseen sekä tiedon ja elämysten hankintaan.
Eläköön kirjastot! Eläköön sivistys!
