Vain laadukas journalismi kestää median kovassa kilpailussa
Hesari ilmestyi tänään ensi kerran tabloid-formaatissa. Täytyy sanoa, että lehden painopinta-alan koko on kaltaiselleni painetun lehden ystävälle ja suurkuluttajalle liki toisarvoinen tekijä.
Tärkeintä on mielestäni ehdottomasti lehden juttujen sisältö ja niiden henki. Toimittajien kirjoittamien juttujen laatu on minulle ehdottomasti lehden tilaajana ykkösasia. Silti: tämä lehtiuudistus vaikuttaa äkkiseltään onnistuneelta ja on tervetullut piriste. Tabloidia on helpompi käsitellä niin sohvalla kuin sängyssäkin, joissa Hesaria luen.
Jännä nähdä millä keinoilla painettu lehti pystyy seuraavina kahtena tai kolmena vuosikymmenenä kilpailemaan tiedon kuluttajien suosiosta nopeiden sähköisten medioiden kanssa. Isoille kustannusyhtiöille tämä ei kai sinällään ole mahdoton riski, sillä esim. Sanoma Oy omistaa sekä televisiokanavan, painettuja lehtiä että verkkolehtiä.
Painettu lehti on erikoisessa vaiheessa aikajanallaan, sillä merkittävä osa ihmisistä (etenkin eläkeläiset) ei lue edes pikku-uutisia verkosta. Toisaalta iso osa painetun lehden tilaajista lukee uutiset verkosta tosi tuoreina. He hyppivät painetusta lehdessä jo lukemansa uutiset yli. Toimituksissa on tämän johdosta ankarasti mietittävä sitä, mikä uutinen tai juttu lopulta päätyy painettuun lehteen. Vaikeita valintoja. Teet niin tai näin, aina se on jonkun mielestä väärinpäin. Eikä yhtään tilausta olisi varaa menettää.
Olipa kyse sitten mistä kotimaisesta lehdestä tahansa, niin uskoakseni suomalainen lukija arvostaa etenkin juttujen objektiivisuutta sekä aihepiirien ja näkökulmien monipuolisuutta. Siinä ehkä on juuri se painetun lehden suurin haaste. Lukijat näet täydentävät tietojaan nykyisin ”miljoonasta” muustakin lähteestä, joten yksipuolinen uutisväline on armotta tuhoon tuomittu.
Henkilökohtaisesti toivoisin painettuun lehteen enemmän taustoittavia ajankohtaisjuttuja. Nopeat uutissähkeet luen netistä. Toisaalta iso (tai pieni) kotimainen tai kansainvälinen historiallinen tapahtuma on minulle ”Iso” vasta kun se on näyttävästi lehteen painettu. Lehden formaatti on siis mielestäni toissijainen ja sisällön laatu ehdottomasti ykkösasia.
Tämän päivän HS:n (8.1.2013) välissä oli myös kuvasto lehden eri toimitushuoneista. Nuorekasta ja fiksun näköistä väkeä, jolta sopii odottaa raikkaita ja puhuttelevia juttuja. Peukutan tabloidille. Kyllä tästä kestotilaajana maksaa edelleen mielellään 91 senttiä päivässä.
