(Julkaistu 27.11.2025) Valta vaihtui Helsingissä viime kevään kuntavaaleissa. Päättäjien keski-ikä aleni ja vasemmistovetoisuus valtuustossa vahvistui. Kokoomuksen tulos oli huonoin sitten vuoden 1992 kuntavaalien.
Muutos näkyy jo nyt monin tavoin päätöksenteossa.
Tarve hillitä menoja ei kuulu riittävästi poliitikkojen puheissa. Toiveita esitetään aiempaa hanakammin. Tehokkuudesta ja säästeliäisyydestä puhuu harvempi.
Samaan aikaan poliittisen muutoksen kanssa Helsingin talouden taivaalle on kertynyt synkkiä pilviä.
PÄÄKAUPUNGIN tulot eivät ensi vuonna riitä käyttömenoihin ja investointeihin, vaan Helsinki ottaa satoja miljoonia velkaa. Moni kysyy nyt, onko tämä suunta pysyvä?
Aiemmin vahvalla pohjalla ollut kaupunkitalous muuttuu uuden valtuuston myötä velkavetoiseksi. Se voi pahimmillaan heijastua myöhemmin ikävällä tavalla ihmisten ja eri kaupunginosien arkeen.
Uuden pormestariston ja kaupunginvaltuuston tehtävä ei ole helppo. Palvelut tulee turvata, mutta miten se tehdään ilman velanoton riistäytymistä? Ainakin yhteistyötä ja ymmärrystä tarvitaan nyt todella paljon.
KAUPUNGINVALTUUSTO hyväksyi 26.11.2025 tämän vaalikauden 1. budjetin ja raamit tuleville vuosille. Linjauksen myötä Helsingin velkataakka nousee tällä vaalikaudella kolmeen miljardiin euroon. Vuoden 2024 lopussa velkaa oli vain noin miljardi euroa.
Syynä velanotolle on osin se, että kesäkuussa 2025 hyväksytyn kaupunkistrategian mukaan kaudella 2025-29 pidättäydytään kunnallisveron ja kiinteistöverojen korotuksista.
Matalat verot ovat hyvä asia, mutta samalla olisi pitänyt sopia selväsanaisemmin myös velkakatosta.
Myönteistäkin toki näkyy: yhteisöverojen kokonaistuoton arvioidaan kasvavan Helsingissä vuosina 2026–2029 keskimäärin noin 5,0 prosenttia vuodessa.
HELSINGIN voimavara muuhun Suomeen verrattuna on nuori väestörakenne. Tätä vahvuutta nakertavat kasvava nuoristyöttömyys, syrjäytyminen ja huumeongelmat.
Meidän on tehtävä kaikkemme sen puolesta, että nuoret saavat riittävän koulutuksen ja työllistyvät mahdollisimman hyvin. Onkin perusteltua satsata riittävästi nuorisoon, mikä onkin Helsingin budjetin painopisteitä.
Nuorissa on Suomen ja Helsingin talouden uuden kasvun toivo.
ULKOMAALAISTAUSTAISTEN ihmisten suuri määrä on toinen Helsingin erityispiirre. Heitä on peräti noin 145 000, eli 21 prosenttia kaikista kaupunkilaisista.
Helsingin kansainvälisyys on sekä haaste että voimavara. Parhaimmillaan maahanmuuttajat vahvistavat kaupunkimme taloutta ja tuovat uutta vauhtia yrityselämäämme.
On aivan olennaista havaita, että maahanmuuttajataustaisten lasten osuus kaupunkimme kaikista kouluikäisistä ja alakouluikäisistä on yli 25 prosenttia.
On todella tärkeää, että maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kokevat olevansa täysin mukana Suomen kehittämisessä, aidosti kotonaan. On tärkeää, että kaikki nuoret, etnisestä tausta riippumatta, ovat motivoituneita opiskeluihin, ahkeruuteen, yrittäjyyteen ja työntekoon.
