JO TOISTA VUOTTA JATKUNUT KORONAPANDEMIA on nostanut ikääntyneiden lähi-, koti- ja muut palvelut kuntavaalien ykkösteemaksi.
Seniorit pantiin vuoden 2020 keväällä iän ja koronan perusteella ”karanteeniin” ja sen jälkeen moni ei ole uskaltanut elää normaalia elämää. Pandemia on lisännyt turvattomuuden tunnetta ja yksinäisyys on lisääntynyt. Ruuhkaisia paikkoja vältellään ja suorastaan pelätään ehkä vielä pitkään.
Ei siis ihme, että moni ikääntynyt haluaa nyt valtuustoihin senioriasioita osaavia edustajia.
KORONAROKOTTEITA ANNETTIIN KULUNEEN TALVEN ja kevään aikana Helsingissä vain neljässä suuressa keskuksessa: Messukeskuksessa, Jätkäsaaressa, Malmilla ja Myllypurossa.
Koronarokotus antoi tuntumaa siitä, mitä Helsingin kaavailema terveyspalveluiden keskitys kuuteen sosiaali- ja terveyspalveluiden jättimäiseen terveyskeskukseen merkitsisi. Vanhukset laitettiin liukastelemaan pitkiä matkoja kaduilla, etäällä oleviin rokotuspisteisiin.
Rokotusten varaaminen oli monelle myös hankalaa. Jatkossa on muistettava se, että digitaalisilla palveluilla ei saa lisätä ikäsyrjintää. Helsingin on tarjottava aina myös henkilökohtainen palvelu ja tuettava senioreita enemmän tietoteknisten palveluiden käytössä.
HELSINKI AIKOO LAKKAUTTAA PIENIMPIÄ JA IHMISIÄ lähellä olevia kaupunginosien omia terveysasemia. Lappu tulisi luukulle Töölössä, Viiskulmassa, Munkkiniemessä, Pitäjänmäellä, Haagassa, Puistolassa, Malmilla ja Suutarilassa. Näin ei saa käydä.
Vaikka Kampin terveyskeskus rakennettaisiinkin, niin ainakin Töölössä, Viiskulmassa, Munkkiniemessä, Haagassa ja Lauttasaaressa tulee olla omat terveysasemansa, jotka tarjoavat inhimillisen mittakaavan perusterveydenhoitoa.
Sama koskee muitakin kaupunginosia. Esimerkiksi Vuosaaressa on jo noin 40 000 asukasta. Monet Helsingin kaupunginosat ovat keskisuurten suomalaisten kaupunkien kokoisia ja niiden vanhuksille kuuluu oma terveysasema.
HELSINGISSÄ ON LÄHIPALVELUIDEN TURVAAMISEN ohella panostettava edelleen kotiin vietävien senioreiden palveluiden kehittämiseen.
Kaupungin on tiedotettava ikääntyneille aiempaan tehokkaammin erilaisista kotipalveluista, verovähennyksistä ja palveluiden tuottajista.
Kotona on asumista on tuettava myös muilla keinoilla ja valtion päätöksin.
Kotitalousvähennyksen käyttäjistä noin 175 000 on eläkeläisiä. Silti punavihreä hallitus on leikannut kotitalousvähennyksen määrää. Tämä väärä linjaus on peruttava ja ikääntyneille yli 70-vuotiaille kotitalousvähennystä on korotettava tuntuvasti!
Kotisairaalapalvelut ovat Helsingissä hyvät ja ne on turvattava jatkossakin.
PALVELUSETELEIDEN JA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN käyttöä tulee kunnissa edelleen lisätä valinnanvapauden turvaamiseksi. On ikävää, että maan hallitus ei ole jatkanut sotepalvelujen valinnanvapauden linjalla, vaan luopunut vapaudesta valita.
Palveluntuottajien kilpailutuksessa on laadulle annettava merkittävä painoarvo. Ikäihmisten palvelujen laadun ja turvallisuuden valvontaa on lisättävä sekä kunnan omien että yksityisten palveluiden osalta. Sanktioita vanhusten huonosta kohtelusta on lisättävä.
Meidän on kiinnitettävä myös huomio sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnan jaksamiseen, osaamiseen ja tukemiseen. Hyvä henkilöstöpolitiikka ja hyvä johtaminen ovat tärkeitä asioita. Henkilökunnan palkkauksen on oltava Helsingissä kilpailukykyinen.
Tasavallan hallituksen suunnitelma sote-uudistukseksi on kallis ja byrokraattinen. Maakuntahallinto on turha hallinnon porras ja kuluerä. Tulonsiirrot Helsingistä maakuntiin kiihtyisivät ja palvelumme heikentyisivät. HUS:n toimintakyky heikentyisi. Ei hyvä.
