HUHTIKUUN ALUSSA JÄRJESTETTIIN toinen Helsinki Symposium, joka keskittyi kaupunkien rooliin ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän kehityksen edelläkävijöinä.
Helsinki on astumassa pormestari Jan Vapaavuoren johdolla kaupunkien eturiviin globaalin ilmastovastuun paikallisessa toteuttamisessa. Sama koskee muitakin kestävän kehityksen teemoja. Helsingin tavoitteena on olla strategiansa mukaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hyvä niin!
”Helsinki on ensimmäinen eurooppalainen kaupunki, joka sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen vapaaehtoiseen kaupunkitasoiseen raportointiin”, kirjoittaa Vapaavuori Helsinki symposiumista kootussa asiakirjassa.
PORMESTARI VAPAAVUORI ON TEHNYT esikuntineen erinomaista työtä ilmastopolitiikassa. Heidän lisäksi me tarvitsemme eduskuntaan nyt kansanedustajia, jotka puolustavat Helsingin etuja.
Pääkaupungin intressien ajaminen korostuu ensi vaalikaudella. Tulevina vuosina päätetään muun muassa merkittävistä vähäpäästöisen joukkoliikenteen infrahankkeista HSL-alueelle.
MAL 2019 -SUUNNITELMASSA ESITETÄÄN Helsingin seudun liikenteeseen noin 4 miljardin investointeja, joista 85 prosenttia joukkoliikenteeseen.
Summat ovat valtavia, mutta saavat kunnat investointien myötä merkittäviä tulovirtojakin, esimerkiksi maan myyntituloina ja jatkossa kiinteistö- sekä tuloveroina. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan valtion tukea investointeihin on välttämätöntä lisätä.
Helsingin kannalta tärkein liikenneinvestointi lähivuosina on Pisararata. Sen käynnistäminen on seuraavan hallituksen tärkein hanke liikenneinfran osalta. Tämä ei onnistu, ellei eduskunnassa ole asiaan sitoutuneita kansanedustajia.
Myös pikaraitiotieverkosto rakentuu seuraavan 10 vuoden aikana. Tarkoitus on aloittaa Raide-Jokerin ja useiden muiden pikaratikkalinjojen rakentaminen Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa.
JOUKKOLIIKENTEEN KULKUTAPAOSUUDEN NOSTAMINEN on tärkeä keino kotikaupunkimme ilman laadun parantamisessa. Jokainen raitiovaunulla, junalla ja bussilla ajettu matka on ilmastoteko. Mitä useammin voimme jättää oman auton kotiin, sen parempi ilmalle, jota hengitämme.
Ympäristöystävällisen ja vähäpäästöisen joukkoliikenteen kehittäminen on meille elintärkeää. Se hillitsee ruuhkien lisääntymistä ja auttaa siten myös niitä, joiden on aivan pakko käyttää omaa autoa työnsä johdosta.
Seuraavan hallituksen on panostettava voimakkaasti Suomen metropolin liikennejärjestelmän kehittämiseen. Sujuva liikenne on perusedellytys pääkaupunkimme ja sen myötä koko Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
Helsingin kannalta keskeisen tärkeä hanke on myös keskustatunneli, joka vähentää autoliikennettä ydinkeskustan kaduilla. Keskustatunnelin toteuttamiseen tosin emme valitettavasti voi toivoa valtion tukea. Sen sijaan hanke voitaisiin mahdollisesti toteuttaa yksityisrahoitteisesti ja esimerkiksi käyttömaksuilla.
NUORET OLIVAT ILMASTOLAKOSSA JA 10 000 ihmistä marssi viime viikonloppuna Helsingissä ilmastonmuutoksen torjumisen puolesta.
On hyvä, että keskustelua ympäristöasioista ja ilmastonmuutoksesta on nostettu esille vaalien alla edellä mainituilla tavoilla. Se antaa poliitikoille ja muille päättäjille selkänojaa tehdä tarvittavia suuriakin ratkaisuja.
SUOMEN ON EHDOTTOMASTI KANNETTAVA oma vastuunsa ympäristöasioista. Me voimme olla ympäristöpolitiikassa maamme pienestä koosta huolimatta suurvalta. Vähän niin kuin olimme aikoinaan YK:n rauhanturvaoperaatioissa.
Meidän on panostettava ympäristöystävälliseen teknologiaan ja vietävä osaamistamme maailmalle. Me voimme olla mukana mm. metsittämässä kehitysmaita ja kannustaa ympäristönsuojelun kehitysmaita, kuten Kiinaa, ottamaan käyttöön uutta tekniikka.
Eräs tärkeimmistä keinoista ilmastopolitiikassa ja ympäristönsuojelussa on mielestäni verotus. Suomessa verotuksen painopistettä on siirrettävä tuloverotuksesta päästö- ja haittaveroihin.
Kierrätystä on edistettävä ja esimerkiksi muovien kierrätys on saatava kaikkialla käyntiin pikaisesti.
Vähäpäästöisiltä ja päästöttömiltä autoilta tulee poistaa autovero kokonaan. Näin saamme uudistettua tehokkaasti autokantaamme ja vähennettyä päästöjä.
Matti Niiranen, nro 209, KOKOOMUS – Helsinki
