MITEN SUHTAUTUA RUUHKAMAKSUIHIN? Siinäpä kaupunkilaisia juuri nyt puhuttava kysymys.
Minä suhtaudun ruuhkamaksuihin kielteisesti. Silti myönnän, että ehkä noin 10-20 vuoden aikajänteellä pääkaupunkiseudun liikenne voi ruuhkautua kaaokseen asti, ellei jotain rohkeaa on tehdä.
Pääväylät ovat jo nyt ruuhkautuneet Helsinkiin tultaessa, samoin kehäteillä – puhumattakaan kantakaupungin kaduista. Liikenteen sujuvuutta on ehdottomasti parannettava ja tämä koskee myös autoliikennettä. Hyvin toimiva liikennejärjestelmä turvaa yritystoiminnan ja työpaikat sekä hyvinvoinnin.
HSL:N SELVITYKSEN MUKAAN vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla on ilman tienkäyttömaksuja aamuruuhkassa 13 kilometriä ylikuormittunutta tietä ja 69 kilometriä voimakkaasti kuormittunutta tietä.
Luvut osoittavat, että ruuhkaisuus uhkaa pahentua varsinkin kantakaupungin kaduilla. Sama koskee esimerkiksi kadunvarsien asukas- ja asiakaspysäköintiä, kun ulkokuntalaisten saapuvien autojen määrä kasvaa.
Helsingin kantakaupungissa asuville kotikatujen ruuhkat eivät tietenkään ole miellyttäviä.
Kiukkuisia ovat myös ne ulkopaikkakuntalaiset, joiden paljon liikkumista edellyttävien työtehtävien johdosta omalle autolle ei ole juurikaan vaihtoehtoja.
HELSINGIN SEUTU KASVAA HUIMAA VAUHTIA. Sen myötä lisääntyy myös pääkaupungin keskustan kaduille kohdistuva liikenne. Viisautta onkin pohtia asiaa kylmän viileästi ja tarkoin eri näkökulmista. Nyt on myös nähtävä kauas tulevaisuuteen.
Missään tapauksessa ruuhkamaksuja ei ole tule kiirehtiä, sillä niille ei liene tarvetta kymmeniin vuosiin, tai toivottavasti ei koskaan. Asia tulee ensin pyrkiä ratkaisemaan muilla keinoin.
Parasta olisi, että seudullinen joukkoliikenne saadaan niin houkuttelevaksi, että yhä useampi ulkokuntalainen jättää Helsinkiin suuntautuvilla työmatkoillaan autonsa kotiinsa tai liityntäpysäköintiin Helsingin ulkopuolella.
EDULLINEN LIITYNTÄPYSÄKÖINTI työmatkalaisten kotikunnissa on tehokas keino houkutella Espoon, Vantaan ja kehyskuntien autoilijoita tulemaan Helsinkiin kiskoja pitkin tai bussilla.
Helsingin seudun kuntien ja valtion olisi tämän johdosta löydettävä kaikkien kannalta järkevä rahoituspohja liityntäpysäköintipaikkojen ja -laitosten rakentamiseen.
On hienoa, että jo nyt autoilijoilla on mahdollisuus edulliseen liityntäpysäköintiin HSL-lipulla. Joukkoliikenteen lipun hankkineille pysäköinti on joko maksutonta tai siitä peritään muutaman euron maksu. Tätä järjestelmää tulee edelleen kehittää, samoin tasokkaita ja turvallisia liityntäpysäköinnin laitoksia.
Esimerkiksi Espoon ja ja Vantaan alueella olevien raideliikenteen solmukohtien asemien yhteyteen tulee rakentaa riittävästi HSL-matkalippujen kanssa yhteensopivia pysäköintipaikkoja. Näitä raiteita ovat muun muassa itä- ja länsimetro, kaikki kaupunkiradat (päärata, kehärata ja ns. rantarata) sekä esimerkiksi tulevan Raide-Jokerin varret.
Vihreä puolue on esittänyt aiemmin tuntuvia korotuksia Helsingin sisäisiin asukaspysäköintimaksuihin. Samoin asukaspaikkoja on pyritty vähentämään kantakaupungin alueella vähentämään tuntuvasti. Se on aivan väärä lääke. Ikään kuin asukaspysäköinti olisi syypää ruuhkaisuuteen. Niin ei todellakaan ole.
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA, joka tähtää vuoteen 2050, perustuu aivan oikein metro-, raide- ja joukkoliikenteen voimakkaaseen kehittämiseen.
Valtiovalta on saatava vihdoin tukemaan tuntuvilla summilla pääkaupunkiseudun liikenteen infrastruktuuria. Tämä koskee sekä joukkoliikennettä että autoliikenteen väyliä.
Autoliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi on toteutettava rohkeasti myös maanalaisia tunneliratkaisuja ja pysäköintilaitoksia. Esimerkiksi keskustatunnelin rakentaminen on aivan keskeinen hanke. Se voitaisiin toteuttaa ainakin osittain käyttäjämaksuin.