Tulisiko ylipormestarin käätyjä sovittaa uuden kansliapäällikön kaulaan? Tulevien poliitikkopormestareiden valta on selvästi vähäisempi kuin kaupunginjohtajalla.
(MN 24.3.2016) Kaupunginvaltuusto päätti uudesta pormestari- ja toimialamallista keskiviikkona 16.3.2016. Kokous oli sikäli historiallinen, että näin radikaalisti kaupungin hallintoa ei ole muutettu sitten presidentti Ståhlbergin aikojen.
Suurin muutos tapahtuu virkakoneistossa siirryttäessä toimialamalliin, mutta poliittisen koneiston muutos puhuttaa sitä enemmän.
Luottamushenkilöpuolella lisävaltaa saavat näet kokopäiväiset poliittiset pormestarit, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tittelit pormestari ja apulaispormestari ovat toki kieltämättä komeita!
Käytännössä pormestarien tehtävät ovat kuitenkin nykyisen kaupunginhallituksen puheenjohtajiston tehtävien kaltaisia, vahvistettuina esimerkiksi lautakuntien puheenjohtajuuksilla.
Uuden ”pääpormestarin” tehtävien painoarvo ei yllä nykyiseen kaupunginjohtajan, eli ylipormestarin arvoon asti. Perinteinen ylipormestarin titteli jääneekin unholaan tai kärsii inflaation. Sarkastisesti voisikin ehdottaa, että ylipormestarin käätyjä tulee sovitella tulevan kansliapäällikön kaulaan.
# # #
Luottamushenkilöiden ja virkamiesten valtasuhteita hiotaan vielä jatkovalmistelussa. Varsinainen pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja apulaispormestarit puheenjohtajina toimialalautakunnissa sekä jäseninä kaupunginhallituksessa. Oleellista on havaita se, että asioiden valmistelu ja esittely jää edelleen virkamiehille.
Kärjistäen voisi sanoa, että tuleva kaupunginhallituksen johtajisto (pormestaristo) saanee ”vain” komeat tittelit ja entistä muhkeammat tilipussit, mutta vain hieman nykyistä enemmän valtaa.
Demokratian kannalta muutos ei ole järisyttävä. Pormestarit valittaisiin kaupunginvaltuustossa, ihan niin kuin nykyiset kaupunginjohtajat ja kaupunginhallitus. Silti jostain syystä on hehkutettu muutamaan ehdokkaaseen painottuvia pormestarivetoisia kunnallisvaaleja, vaikka suorassa kansanvaaleissa valitaan 85 kaupunginvaltuutettua.
# # #
Poliittiset ja täysipäiväisesti palkatut pormestarit ovat ymmärrettävästi herättäneet närää ja epäluuloja kaupunkilaisissa. Tämä on terveen demokratian merkki.
Jotta luottamus poliittiseen järjestelmään voisi vahvistua, tulee pormestareille mielestäni asettaa korkeat pätevyysvaatimukset. Ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä kokemus kunnallishallinnosta tulisi ainakin olla tehtäviin valitsemisen edellytyksenä. Tämä pätee etenkin kykypuolue kokoomukseen.
Ellei pätevyysvaatimuksia aseteta, niin pormestarien kuukausipalkat eivät saisi mielestäni olla ainakaan korkeampia kuin rivikansanedustajan palkka.
Kyse on sekä poliittisesta vastuusta että tasavertaisuudesta virkamiesjohdon kanssa.
Sellaista tilannetta ei saisi syntyä, että vailla koulutusta oleva kokematon poliittinen luottamushenkilö nauttii korkeampaa palkkaa kuin korkeasti koulutettu johtava virkamies, jolla on vuosikausien kokemus toimialansa johtamisesta.
# # #
Kaupunginhallituksen tulevat nokkamiehet ja naiset, pormestari ja apulaispormestarit, valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kyse on vahvoista poliittisista päättäjistä, minkä johdosta heidät halutaan sitouttaa valtuustostrategiaan ja myöhemmin tarkentuvaan pormestariohjelmaan, jotka ohjelmapaperit valtuusto hyväksyisi.
Koska pormestarit ovat korostetun poliittisia, niin käytännössä kynnys erottaa pormestari tai apulaispormestari alentuu nykyisiin kaupunginjohtajiin verrattuna, etenkin kun pormestareita ei valita suoralla kansanvaalilla.
Pormestarin ja apulaispormestarien poliittista vastuuta tulee korostaa myös vaalien välillä. Siten toimittaessa kaupunginvaltuuston rooli korostuu. Mutta hieman sarkastisesti: ei nyt toki tietenkään ryhdytä pormestareita erottamaan -, ennen kuin ainuttakaan heistä on valittu.
# # #
Helsinkiläisten onneksi kaupunginvaltuuston-, -hallituksen ja lautakuntien käsittelyyn tulevat asiat valmistelee jatkossakin huippuammattilaisista koostuvat virkakoneisto.
Vuosien saatossa kaupungin organisaatio on kasvattanut runsaasti rönsyjä, joita nyt aivan oikein karsitaan ja jaetaan paremmin hallittavaksi kokonaisuudeksi.
Nykyiset 31 virastoa jaetaan neljään toimialaan. Tämä selkiyttää organisaatiota ja virtaviivaista johtamisen mallia, karsii byrokratian rattaita ja nopeuttaa toivottavasti kansalaisten palveluita.
# # #
Helsingin valtavan virkakoneiston keskiöön nousee kansliapäällikkö. Hän esittelee kaupunginhallituksessa kaikki asiat, minkä johdosta hänen kaulaansa voisi kuvaannollisesti sovitella ylipormestarin käätyjä.
Kansliapäälliköstä tulee uuden järjestelmän todellinen vallankäytön supervirkamies ja rautakansleri. Hän johtaa keskushallintoa ja toimii toimialajohtajien esimiehenä.
Myös toimialajohtajat saavat kukin todella merkittävän siivun Helsingin asioista johdettavakseen. Toimialajohtajat toimivat lautakuntien esittelijöinä. Jatkovalmistelussa selvitetään, että olisivatko toimialajohtajat substanssiasioissa vastuussa suoraan apulaispormestarille ja toimialalautakunnalle.
Kansliapäällikkö nimitetään määräajaksi johtajasopimuksella. Toimialajohtajien virkasuhteen muoto määrittyy jatkovalmistelussa.
Selkokielellä voisi sanoa, että kansliapäällikön painoarvo ja valtaoikeudet vastaavat ehkä nykymallin kaupunginjohtajaa, eli ylipormestaria. Tämä saattaa osoittautua todella viisaaksi linjaksi, sillä eihän sitä vielä tiedä minkälainen herraonni kansalla käy poliittisen pormestariston kanssa!
# # #
Helsingin kaupunginvaltuusto valitaan seuraavan kerran huhtikuun 9. päivä 2017. Uusi valtuusto aloittaa toimikautensa 1. kesäkuuta 2017, siis vain reilun vuoden kuluttua.
Nykyisestä kaupunginvaltuustosta tulee sodanjälkeisen ajan pitkäikäisin valtuusto. Se istuu viisi kuukautta yli normaalin vaalikauden johtuen vaalien ajankohdan muuttamisesta lokakuulta huhtikuuhun.
Kaupunginvaltuustoon valitaan jatkossakin 85 valtuutettua.
Lautakuntien määrää karsitaan kymmenittäin siten, että jäljelle jää neljää toimialalautakuntaa, joista tulee suuren vallankäytön superlautakuntia. Lisäksi luottamushenkilöorganisaatioon jää mm. lautakuntien alaisia jaostoja, pelastuslautakunta ja eri alojen johtokuntia.
# # #
Eräs huolta aiheuttava seikka uudistuksessa on se, että luottamushenkilöiden määrä vähenee Helsingissä todella radikaalisti. Näin ollen valta keskittyy. Jäljellä jäävien luottamushenkilöiden työmäärä saattaa myös kasvaa tolkuttomaksi tai sitten päätösvaltaa siirretään merkittävässä määrin virkamiehille, mikä voi heikentää kansanvaltaa.
Siinä saattaa mennä lapsi pesuveden mukana, eli paljon kaupunkilaisten riveistä nyt käytössä olevaa asiantuntemusta voi pahimmillaan jäädä käyttämättä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat sellaisesta siantuntijalautakunnat kuin liikunta-, nuoriso- sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunta.
Todennäköisesti superlautakuntien (toimialalautakunnat) alaisuuteen joudutaankin perustamaan ajateltua enemmän jaoksia, jotta edellä mainitsemani asiantuntemus saadaan käyttöön ja jotta kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet eivät heikkene liikaa.
Uudet kaupunginvaltuutetut (2017-21) valitsevat myös uudet maakuntavaltuutetut – ellei sitten päädytä siihen, että maakuntavaltuusto valitaan aivan omilla vaaleillaan. Jos nyt maakuntahallinnosta lopulta ylipäätään mitään tulee!
