Ehdotus Helsingin yleiskaavaksi ja siihen tehdyt tuoreimmat muutokset tulivat julki tänään. Ajoitus on sattumalta erinomainen sen johdosta, että samaan aikaan käydään keskustelua maamme uusista itsehallintoalueista.
Helsingin uutta yleiskaavaa on valmisteltu erittäin huolellisesti ja sen visio perustuu koko Suomen etuun, jonka talousveturiksi tarvitaan vahva Helsinki ja dynaaminen metropolialue. Helsingin kasvun mahdollistaminen mahdollistaa koko Suomen kilpailukyvyn.
Helsingin yleiskaavaehdotuksen keskeisten osien lukeminen olisi hyödyllistä myös Juha Sipilän hallituksen aluepolitiikasta vastaaville ministereille ja avustajille.
Jos istuva hallitus on viisas, niin se ottaa esityslistoilleen unohtamansa metropolipolitiikan.
Helsingin tahtotila ja yleiskaavaehdotuksen keskeinen sanoma on se, että Suomen metropolin kilpailukyky tulee turvata ja että kaupungin voimakas kasvu on tehtävä mahdolliseksi. Uusi yleiskaava mahdollistaa Helsingin kasvun, asuntotuotannon, elinkeinoelämän ja liikenteen kehittämisen aina 2050-luvulle saakka.
Kehityksen mahdollistaminen edellyttää toimia myös valtiovallalta.
Helsingin seutu tarvitsee lisää rahaa muun muassa liikenteen infrastruktuuriin, jotta Suomen metropolialue voidaan pitää talouden veturina jatkossakin. Niinpä esimerkiksi asuntorakentamiselle piristysruiskeen antava Pisararata olisi nyt tervetullut.
¤ ¤ ¤
Maan hallituksen linjaukset uusien itsehallintoalueiden toimialasta täsmentyvät ensi vuoden puolella.
Helsinkiä koskee soten lisäksi se, että muodostettavalle uudelle ”läänille” tai ”maakunnalle” siirtynee ehkä Uudenmaan liiton tähän asti laatima maakuntakaavatasoisen maankäytön suunnitelman laatiminen.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan yleiskaavatyö ja asemakaavatyö jäävät edelleen kuntien vastuulle.
Kokonaan toinen asia on sitten se, että pääkaupunkiseudun kehittämisessä paras väline voisi olla alueen kolmen suuren kaupungin suuri kuntaliitos, jolloin metropolikaava voisi korvata maakuntakaavan.
Yleiskaavaehdotuksen suuret linjaukset
Helsingin yleiskaavan lähtökohtana ja visiona on se, että kaupungistuminen jatkuu kaikkialla maailmassa voimakkaana. Suomen pääkaupungin ja ainoan vetovoimaisen metropolimme kilpailukykyä mitataan muun muassa sen kasvupotentiaalilla, joka mahdollistaa yrityselämän laajentumisen ja asuntorakentamisen.
Yleiskaavaehdotus mahdollistaa Helsingin kasvun noin 860 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä tapahtuu täydennysrakentamisella (1/3 väestönkasvusta), uusien asuinalueiden luomisella (1/3) ja kaupunkibulevardien (1/3) varsien uusilla alueilla.
Helsingistä on tarkoitus kehittää raideliikenteen verkostokaupunki. Sen ytimessä on nykyinen kantakaupunki, joka linkittyy tiiviisti muihin kaupunkikeskuksiin etenkin raideliikenteen välityksellä.
Helsinki korostaa myös viherverkostoaan ja sitä, että se on ”tuottavuuden huippualue, jossa on hyvä yrittää ja tehdä työtä.” Yritysalueita kehitetään, tiivistetään ja varataan riittävästi myös tulevaisuuden tarpeisiin.
Monipuoliset yritysalueet tukevat Helsingin vetovoimaa
Helsingin yleiskaavaprosessi alkoi toden teolla vuoden 2013 alussa ja se jatkuu ensi vuoden loppupuolelle saakka. Työtä ovat johtaneet suurella ammattitaidolla yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninentukenaan yleiskaavatoimiston päällikkö Marja Piimies. Valmistelu on ollut todella laadukasta ja luotettavaa, aivan huippuluokkaa. Kiitos siitä.
Kulunut liki kolme vuotta on ollut mielenkiintoisen ja haastavan vaikuttamisprosessin aikaa. Lautakunnan jäsenen roolissa on voinut osallistua useiden suurten linjausten muovaamiseen, mutta myös yleiskaavan yksityiskohtien viitoittamiseen. Tilaisuuksia, joihin olen osallistunut eri puolilla kaupunkia on kertynyt kymmenittäin ja niissä on saanut tavata yleiskaavan merkeissä satoja kaupunkilaisia.
Eräs suurista linjoista, joihin olen pyrkinyt vaikuttamaan on ollut Helsingin kilpailukyvyn turvaaminen. Konkreettisesti se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsingissä on oltava jatkossakin riittävästi monipuolisia yritysalueita ja kaupungin on luotava mahdollisuuksia muun muassa matkailuelinkeinolle.
Yritysalueiden turvaamisesta hyvä esimerkki on se, että me kokoomuslaiset olemme puolustaneet voimakkaasti mm. Tattarisuon, Tattariharjun ja Herttoniemen yritysalueiden säilyttämistä ja kehittämistä.
Konalan työpaikka-alue, Vihdintien varsi, Vallilan teollisuusalue, Tukkutorin ympäristö ja Pasila–Vallila – Kalasatama –yritysvyöhyke ovat jatkossakin elinkeinoelämän alueita. Yleiskaavassa säilyviä toimitila-alueita ovat lisäksi esimerkiksi Reimarla, Suutarila, Malmi, Tapanila, Heikinlaakso, Viikki, Kivikko, Kurkimäki ja Linnanpajantien alue.
Kilpailukykyyn kuuluu myös liikenteen infrastruktuurin kaikinpuolinen parantaminen. Se tarkoittaa raideliikenteen ohella myös ajoneuvoliikenteen tarpeiden riittävää huomioimista.
Liikennejärjestelmän kehittämislinjauksissa olen tukenut raideliikenteen laajentamista ja vaatinut mm. voimakkaan huomioon kiinnittämistä kaupunkibulevardien liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.
Pisararataan ei valitettavasti saatu toistaiseksi rahoitusta valtion taholta, mutta kaavoituksen osalta se on viety jo maaliin. Samoin yleiskaavaehdotuksessa on mukana aivan oikein koko kaupungin kattava pikaraitiotieverkko.
Tieverkoston osalta voi todeta myönteisenä asiana esimerkiksi sen, että keskustatunnelin varaus on edelleen yleiskaavaehdotuksessa.
Täydennysrakentaminen tärkeää esikaupungeille
Helsinki kasvaa vuoteen 2050 mennessä täydennysrakentamisen johdosta ehkä jopa 90 000:lla asukkaalla. Täydennysrakentaminen nähdään yleiskaavaehdotuksessa aivan oikein erittäin taloudellisena asuntorakentamisen muotona.
Yleiskaavan asuntovaltaiset alueet on jaettu kaavakartassa neljään eri kategoriaan rakentamistehokkuuden perusteella. Tehokkaampi rakentaminen tulee nyt mahdolliseksi ja vanhojen asuinalueiden tiivistämiseen halutaan kannustaa. Päätösvalta yksityisten kohteiden käynistymisestä on kuitenkin lopulta maanomistajilla ja asunto-osakeyhtiöillä.
Vanhoja asuinalueita tiivistettäessä voidaan hyödyntää tehokkaasti jo olemassa olevaa infrastruktuuria, eikä suuri investointeja tarvita. Samalla syntyy sopivalla tavalla uutta ajallista kerroksellisuutta.
Uudet asukkaat ja alueiden ikäjakautuman monipuolisuuden turvaaminen varmistaa myös vanhojen esikaupunkialueiden palvelutarjonnan säilymisen, monipuolistumisen ja parantumisen.
Täydennysrakennusalueita on kaikkialla Helsingin alueella. Myös ullakkorakentaminen on täydennysrakentamista, mutta sen osuus uusista asukkaita ei kohoa kovin suureksi.
Suuremmista täydennysrakentamisen alueista mainittakoon esimerkiksi Raide-Jokerin (Jokeri 1) ja Jokeri 2:n varret. Erinomaista tilaa on myös esimerkiksi Vuosaaren Kallvikintien varsilla ja Mellunkylässä Jokeri 2:n tulemisen myötä. Malminkartanoakin voidaan tiivistää, mikä tukisi Malminkartanon asemakeskustan palveluja.
Aluekeskukset vahvistuvat Helsingin eri puolilla
Kantakaupungin ohella yleiskaava linjaa tärkeäksi myös esikaupunkien keskustojen kehittämisen. Niihin toivotaan sijoittuvan enemmän työpaikkoja, erikoiskauppaa ja muita palveluita sekä myös kivijalkakauppoja.
Tärkeiksi seudullisia aluekeskuksiksi Helsingin alueella nähdään Malmi, Itäkeskus, Herttoniemi ja Kannelmäki.
Itäkeskuksessa asunto- ja toimitilarakentamisen täydennysrakentamispotentiaali olisi selvitysten mukaan jopa noin miljoona kerrosneliömetriä. Siitä osa on liikekeskuksen ulkopuolella olevalla asuntovaltaisella Itäkeskuksen nykyisellä asuntoalueella ja osa Puotinharjussa. Joka tapauksessa yleiskaava mahdollistaa myös Itäkeskuksen merkittävän kehittymisen.
Merkittävien aluekeskusten listaan voisi ehkä lisätä Kruunusiltojen myötä lisäksi kantakaupungista selkeästi erillään olevan Laajasalon ja erityisesti Vuosaaren. Näistä Vuosaaren asukasluku lähentelee jo nyt 40 000:tta asukasta. Vuosaaren keskustan kehitystä edistäisi metrolinjan jatkaminen Vuosaaren satamaan.
Myös Laajasalon asukasluku on voimakkaassa kasvussa. Sen halki kulkevan saaristoratikan jatkaminen Vartiosaaren kautta Vuosaareen vahvistaisi epäilemättä Vuosaarta kaupallisena keskuksena.
Lännessä metron rakentuminen ja Länsiväylän osan muuntuminen kaupunkibulevardiksi luovat edellytyksiä Lauttasaaren kehittymiselle, kasvulle ja palvelutason monipuolistumiselle.
Kantakaupungissa ei suuria muutoksia yleiskaava 2016 johdosta ole luvassa verrattuna edelliseen vuoden 2002 yleiskaavaan.
Kantakaupungin sisäisinä liike- ja palvelukeskustoina nähdään Hakaniemeen ja Töölöön ulottuva ydinkeskusta. Sen lisäksi vastaava vyöhyke on Teollisuuskadun varsia myötäilevä Pasila – Vallila – Kalasatama -akseli.
Malmin lentokentästä tärkeä uusi asuinalue
Kokonaan uusista Helsingin asuinalueista suurin ja tärkein on Östersundomin alue, johon tulee aikanaan ainakin noin 37 000 asukasta.
Östersundom ei kuitenkaan kuulu nyt käsiteltävänä olevaan yleiskaavaan, vaan siitä on laadittu oma osayleiskaavansa osin yhteistyössä Vantaan ja Sipoon kanssa.
Östersundom liittyy yleiskaavatyöhön kuitenkin mm. sen johdosta, että sen rakentamisen alkaminen saattaa lykkäytyä valitusprosesseista johtuen jopa 2030-luvun alkuun saakka. Sen johdosta Helsingin on turvattava asemakaavoituksen eteneminen muilla uusilla alueilla, jotta asuntotuotantoon on tarpeen mukaan osoitettavissa sopivia alueita.
Östersundomin jälkeen uusista alueista tärkeimpiin kuuluu Malmin lentokentän alue.
Valtio on päättänyt vetäytyä Malmin lentokentältä, eikä Helsingillä ole varaa ylläpitää omaa lentokenttätoimintaa. Niinpä kenttä vapautuu asuin- ja liikekeskustan rakentamiselle. Maa-alue on jo kaupungin omistuksessa.
Malmin nykyisen keskustan kehittymistä on rajannut osaltaan sen läheisyys Vantaan kauppakeskuksiin.
Raideliikenteen kehittymisen, Jokeri 2:n ja Malmin lentokentän alueen rakentumisen myötä koko Koillis-Helsingin kehitysnäkymä avautuu aivan uudessa valossa. Alueen ostovoima ja yhteydet paranevat, mikä nostaa Malmin aluekeskuksen merkitystä.
Lentokentän alueella on yleiskaavaehdotuksessa palveluiden lähikeskus, mutta kaava mahdollistaa erinomaisen nopeat joukkoliikenneyhteydet uudelta alueelta läheisen Malmin keskustaan.
Malmin keskustan vahvistuminen tukee paitsi lentokentän alueelle tulevia asukkaita myös esimerkiksi Pukinmäen ja Jakomäen seutujen asukkaiden palvelusaatavuutta. Eikä esimerkiksi Puistolasta tai Heikinlaaksosta ole pitkä matka Malmin keskukseen.
¤ ¤ ¤
Malmin lentokentälle kaavailtua asuinaluetta kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä olen vaatinut useampaan otteeseen panostamista alueen viher- ja virkistysvyöhykkeisiin. Sitä on mielestäni jo tehtykin melko kiitettävästi.
Lentokentän liepeillä on nykyisin virkistysreittejä, joiden katoamisesta seudun asukkaat ovat olleet huolissaan. Jo nyt voin todeta, että suunnittelussa edetään niin, että viher- ja virkistysalueiden voi sanoa paranevan kun alueesta kehitetään kokonaan asuntovaltainen.
Hieman etelämpänä Käpylän ja Oulunkylän aseman seutuja tulee parantaa. Se voi tapahtua esimerkiksi kehittämällä niiden välisestä Mäkitorpantiestä toimivampi ostoskatu.
Lähikeskustoja on yleiskaavassa osoitettu muun muassa Lehtisaareen, Maunulaan, Torpparinmäkeen, Pukinmäkeen, Tapaninkylään, Tapanilaan, Puistolaan, Malmin lentokentän alueelle, Pihlajamäkeen, Roihupeltoon, Jakomäkeen, Mellunmäkeen, Pohjois-Vuosaareen, Kruunuvuorenrantaan, Konalaan ja Malminkartanoon.
Kaupunkibulevardit ovat kestävää kehitystä
Helsingin kantakaupungin toivotaan laajentuvan uuden yleiskaavan myötä niin länteen, pohjoiseen kuin itäänkin. Tämä tapahtuisi muuntamalla tulevina vuosikymmeninä tarkoin suunnitellen, vaiheittain ja vähitellen kantakaupunkiin johtavien moottoriteiden varsia ”kaupunkibulevardeiksi”.
Idea kuulostaa vallankumoukselliselta ja sitä se onkin siltä osin, että aikaisemmin tätä kehitystä ei ole hahmotettu tai kyetty kuvaamaan ennalta näin selvästi.
Kantakaupunki on kuitenkin laajentunut ja bulevardimaiset kadut ovat venyneet viimeisen sadan vuoden aikana nimenomaan pääväylien varsia myöden edellä mainittuihin ilmansuuntiin.
Hyvä esimerkki on Mannerheimintie, jonka pohjoisemmat varret ovat vuosien saatossa muuttuneet kiinteäksi osaksi kantakaupunkia. Mannerheimintie jatkuu tiiviinä talorivistöinä nyt jo niin sanotulle Pasilan orrelle saakka, jonka kulmaan on noussut viimeksi Keskon uusi pääkonttori.
Keskuspuistoa ja Mannerheimintietä erottavat jo nyt pitkät rivit taloja, kuten Urheilukadun varren korttelit ja Laakson hienot tornimaiset talot, jota rivistöä kruunaa esimerkiksi ns. White Ladyn talo.
Kaupungin laajentuminen sisältä tasaisesti ulospäin on kestävää kehitystä ja taloudellisesti kannattavaa. Täten voidaan hyödyntää jo toteutettua infrastruktuuria kustannustehokkaasti uusia asuntoja, palveluita ja toimitiloja rakennettaessa.
Helsingin ja sen seudun kasvun on ennustettu jatkuvan nopeana aina 2050-luvulle saakka. Tiivistyvässä kaupungissa viheralueiden katoamisen riski kasvaa, minkä johdosta kaupunkisuunnittelijoiden on oltava erittäin tarkkoina.
Keskuspuisto on todella arvokas puistovyöhyke
Yleiskaavaehdotuksessa Helsingin virkistys- ja viheralueet on esitetty selkeänä verkostona, jonka pohjalta pääkaupunkimme vihreä yleisolemus ja henki voidaan hyvin turvata pitkälle tulevaisuuteen.
Yleiskaavatyössä on nostettu hienosti esille myös merellisen virkistysvyöhyke ja kymmenien hienojen saariemme mahdollisuudet virkistyskäytön kannalta. Juuri tätä asiaa ajoin jo yleiskaavan visiota laadittaessa.
Yleiskaavaehdotus suojelee Helsingin säteittäisiä vihersormiamme, joita ovat Länsipuisto, Keskuspuisto, Helsinkipuisto, Viikki-Kivikon puisto, Itä-Helsingin kulttuuripuisto ja Vuosaaren ulkoilupuisto.
Yleiskaavaehdotuksen käsittelyn loppuvaiheessa esille nousi erityisesti Keskuspuiston suojeleminen Hämeenlinnan väylän muuttuessa kaupunkibulevardiksi.
Ehdotuksestani kaupunkisuunnittelulautakunta teki lokakuussa retken Keskuspuistoon, jossa tutkimme yhdessä bulevardin vaikutuksia puistoalueeseen. Lopputulos oli, että kaavaehdotuksesta poistettiin jonkin verran rakentamista puiston puolelta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta kiinnitti – ylitse puoluerajojen – huomionsa yleiskaavaehdotuksen käsittelyssä nimenomaan viheralueiden puolustamiseen.
Keskuspuisto ja muut Helsingin vihersormet sekä sinivihreä merellinen Helsinki ovat nyt ja tulevaisuudessa helsinkiläisten viihtyvyyden kannalta valtavan tärkeitä tekijöitä ja suorastaan kilpailuvaltti.
Töölönlahti ja Eläintarhan alue ovat Keskuspuiston ainutlaatuisen arvokas sydän, alku ja juuri. Töölönlahdesta on kehittynyt suorastaan suomalainen kansallismaisema, jota tulee puolustaa ja vaalia kaupunkilaisten viherkeitaana.
Helsinki voi erottua ruuhkaisen Keski-Euroopan metropoleista tulevaisuudessakin puhtaana, luonnonläheisenä ja vihreänä kaupunkina, joka on miellyttävä sijoittumiskohde yrityksille ja niiden työntekijöille.
¤ ¤ ¤
Keskuspuistoa ja muita viheralueita ei saa nakertaa loputtomiin, vaan puisto- ja vihervyöhykkeiden rajoista on tehtävä nyt valmisteilla olevan uuden yleiskaavan myötä aiempaa pysyvämpiä.
Hallitun ja hillityn korkeatasoisen rakentamisen edut tulee kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa.
Oikein mitoitettu rakentaminen tukee parhaimmillaan kaupungin viheralueiden käytön lisäämistä ja kehittämistä. Korkeatasoisesti suunniteltu ja toteutettu kortteli voi toimia selkeänä rajana urbaanille puistolle ja toisaalta meluvallina katualueen ja puiston välissä.
Asuintalot Keskuspuiston reunassa voivat lisätä puiston turvallisuutta ja siellä koettua turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi noin 60 metriä leveä korttelirivi Keskuspuiston itäreunalla nykyisen Hämeenlinnan väylän varrella voi jopa parantaa puiston viihtyvyyttä.
Sitä paitsi suuren kaupungin keskustassa sijaitseva keskimäärin noin 250-400 metriä leveä ja pohjoisessa kaupungin rajalle asti ulottuva vihervyöhyke on jo varsin laaja. Hyvä niin!
Perusteellisen hyvin suunnitellut bulevardit puurivistöineen ja raitiotielinjoineen muuttavat liikenteen luonnetta ydinkeskustaa lähestyttäessä. Samalla bulevardi muuttaa Keskuspuiston lähiympäristöä moottoritiemäisestä alueesta viihtyisämmäksi ja hiljaisemmaksi.
Lautakunta teki vielä muutoksia ehdotukseen
Ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi hyväksyttiin yksimielisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.11.2015. Asiasta käytiin noin kuukauden verran lautakunnan sisällä hyvässä hengessä pitkiä keskusteluja ja neuvotteluja.
Lopulta saavutettiin ”poliittinen sopu”, johon perustuen lautakunta päätyi tekemään yksimielisesti joukon muutosesityksiä yleiskaavaehdotukseen.Tein näistä muutosehdotuksista kaksi.
Toinen nimiini tulleista kahdesta muutoksesta on linjaus, jonka myötä turvataan Talin golf- säilyminen 18-reikäisenä. Se edellyttää 11 yleiskaavaruudun muuttamista takaisin vihreäksi.
Jo aiemmin olen toiminut vahvasti sen puolesta, että Talin alueen muut virkistys- ja liikunta-alueet säilyvät tässäkin yleiskaavassa.
Läntinen Helsinki tarvitsee virkistysalueensa ja kaupungin on pidettävä kiinni Tali Golfin kanssa tekemistään sopimuksesta, joka ulottuu vuoteen 2034. Sitä paitsi Tali Golf on Suomen vanhin golf-kenttä – kulttuurihistoriaa sekin on.
¤ ¤ ¤
Tein myös ehdotukseen, jonka mukaan kaupunkibulevardien mahdollinen toteuttaminen aloitetaan niistä kohteista, jotka ovat taloudellisesti kannattavimpia ja liikenteellisesti toimivimpia. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että bulevardit tulee asettaa ”pituusjärjestykseen” ja niille tulisi laatia toteuttamisaikataulu.
Jo aiemmin olen tukenut sitä, että esimerkiksi bulevardien taso- ja eritasoliittymistä päätetään vasta asemakaava- ja liikennesuunnitteluvaiheessa. Tämä tavoitteeni on otettu merkintänä mukaan yleiskaavakarttaan.
Yleiskaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä tuin myös kaikkia niitä linjauksia, jotka vahvistivat esimerkiksi Keskuspuiston säilymistä mahdollisimman laajana. Käsittelyn aikana ehdotuksesta poistettiinkin rakentamista muun muassa Pirkkolan urheilupuiston vierestä ja Keskuspuiston keskiosista osia takaisin viher- ja virkistysalueeksi.
¤ ¤ ¤
Kannatin myös lauselmaa, jonka mukaan Rastilan leirintäalueelle selvitetään korvaava paikka Helsingistä alueen jatkosuunnittelun yhteydessä.
Rastilan leirintäalueen nykyinen paikka pitää mielestäni rakentaa, sillä se on aikanaan tehdyn todella kalliin liikenneinvestoinnin, eli metronradan varrella.
¤ ¤ ¤
Lautakunnan käsittelyyn tuotiin tänä syksynä myös yleiskaavaa koskeva kaupunginhallituksen antama suunnitteluvaraus ns. HIFK:n Garden-hanketta varten. Tämä tarkoittaa kaupunginhallituksen päätöksen mukaisia vastaavia varauksia yleiskaavassa Nordenskiöldinkadun varteen ja Mäntymäen tienoolle. Suunnitteluvarauksen kohtiin lisättiin tässä vaiheessa kantakaupunkimerkintää (C2).
Oma vahva käsitykseni on se, että pohjoinen sijoitus, eli Nordenskiöldinkadun laita, olisi esitetyistä Garden-monitoimihallin paikoista parempi.
Nordenskiöldinkatuun olen päätynyt erityisesti liikenteellisillä perusteilla. Nordenskiöldinkadun varrella massatapahtumien halli ruuhkauttaisi vähemmän jo muutenkin liikenteen tukkimaa kantakaupunkia, erityisesti Kalliota ja Taka-Töölöä.
Näkemykseeni hallin sijainnista vaikuttaa vahvasti myös se, että mielestäni Töölönlahden maisema on ainutlaatuisen arvokas osa Keskuspuistoa, sen ”sydän, alku ja juuri”. Garden hankkeen sijoittuminen varmistuu vasta ensi vuoden puolella kun hankkeeseen ryhtyvä julkistaa suunnitelmansa.
Yleiskaavaehdotuksen jatkokäsittelyn aikataulu
Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää nyt kaupunginhallitukselle, että se hyväksyy yleiskaavaehdotuksen ja että se asetetaan nähtäville 60 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 §:n mukaisesti.
Nähtävillä olon aikana kaupunkilaiset voivat kertoa mielipiteensä yleiskaavasta. Ehdotuksesta tulevat muistutukset ja lausunnot käsitellään vielä kevään 2016 lopussa kaupunkisuunnittelulautakunnassa.
Lopullinen yleiskaavaehdotus menee kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätettäväksi vuoden 2016 syyskaudella. Itsehallintoalueiden vaalit järjestetään ehkä jo vuosina 2017-18 ja uudet itsehallintoalueet aloittavat toimintansa ilmeisesti 1.1.2019.
