Suomi sai tänään porvarihallituksen, jonka ohjelmassa on ensi lukemalta mielestäni runsaasti hyviä periaatelinjauksia koskien asumista ja kaavoitusta Helsingissä sekä sen seudulla. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten kirjaukset käytännössä tarkentuvat ja mitä ne oikeasti tarkoittavat.
Helsingin kaupunginvaltuutetun ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen näkökulmasta totean, että hallitusohjelman kirjausten osalta suurinta huolta aiheuttavat nimenomaan tasavallan liikenneinfran määrärahat.
Suomen talousveturina toimivalle Helsingin seudulle on ehdottomasti annettava infrarahoista riittävä osuus. Helsingin seutu on koko Suomen vetovoimatekijä ja se tuottaa valtava siivun bruttokansantuotteestamme, josta hyöty siirtyy myös maakuntien Suomeen.
Helsingin seudun kehittäminen varmistaa osaltaan koko Suomen talouden kilpailukyvyn jatkossakin. Hallituksen tulee pitää mielessä se, että Helsingin kasvu mahdollistetaan.
Helsingin seudun liikenneinfran hankkeista tärkeimmät ovat Pisararata, raidejokeri ja kaupunkirata länteen. Mutta on täällä toki todella tärkeitä tiehankkeitakin. Ne kaikki tukevat sekä taloudellista toimeliaisuutta että asuntorakentamista.
# # #
Valtiovarainministerin tärkeä ja painava salkku tuli tänään kokoomukselle. Liikenneministerin sekä asunto- ja elinkeinoministerien asiat menevät puolestaan keskustalaisiin salkkuihin.
Kokoomuksen ja keskustan vastuulla on siis isolta osin Suomen talouden palauttaminen nousujohteiseksi.
Onkin toivottavaa, että hallitusneuvottelijat sopivat jo kulisseissa tasapainoisen ja järkevän aluepoliittisen kokonaisuuden, jossa on kristallinkirkkaana mukana Helsingin seudun kasvun ja menestymisen mahdollisuuksien turvaaminen.
Kokoomuksen ja keskustan yhteistyön tulee sujua hyvin sekä metropoliasioissa että aluepolitiikassa. Muuten en ennusta hyvää porvarihallituksen tulevaisuudelle.
# # #
Helsingin ja valtion aiemmin viime vuonna sopimasta Pisararata-, Malmi- ja Östersundom –paketista ja sopimuksesta tulee pitää kiinni. Pettymykseni on suuri, jos näin ei tehdä.
Tämän osalta ei toissapäivänä 27.5.2015 julkaistuissa hallituksen ohjelmapapereissa yksityiskohtia kerrota, mutta hallitusohjelman liitteestä löytyy seuraava toteamus:
”Valtio edellyttää kasvukeskuksissa ja niiden läheisyydessä toteutettavien suurten infrahankkeiden ehtona tontti- ja asuntotuotannon olennaista lisäämistä kumppanuusperiaatetta noudattaen valtion ja kuntien sekä kuntien keskinäisessä yhteistyössä.”
Lisäksi ohjelmaan on kirjattu se, että ”hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Tässä huomioidaan asuntomarkkinoiden ”monimuotoinen kehittäminen”.
Näiden yleisluontoisten kirjauksien voinee tulkita vahvistavan pisararataa, Malmin aluetta ja Östersundomia koskevan sopimuksen, jonka pääkaupunkiseudun kunnat ja valtion tekivät viime vuonna.
# # #
Tänään 29.5. tuore liikenneministeri Anne Berner puolestaan on luvannut tutkia Pisararadan toteuttamismahdollisuudet (HS 29.5.2015). Toivottavasti sekin on myönteinen signaali.
Pisaran vaikutuksia on tutkittu jo paljon ja siihen on jo nyt käytetty paljon yhteisiä varoja. Helsingin kaupunki on myös varsin pitkällä Pisaran asemakaavoituksessa.
Eräs vaihtoehto on toteuttaa Pisara ns. Rahoitus Oy:n mallilla, jossa valtion suoraa rahoitusta ei tarvita välittömästi niin paljon. HSL ja Liikennevirasto ovat selvittäneet tämän mallin jo viime vuoden puolella.
Lisäksi HSL on tilannut aivan hiljattain puolueettoman selvityksen Pisaran taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Tämä puolueeton selvitys löytyy HSL:n kotisivujen tiedotearkistosta:
https://www.hsl.fi/uutiset/2015/pisararadalla-merkittavat-vaikutukset-ty…
Joka tapauksessa Suomi on jättänyt Ten-T –hakemuksen Pisararataa varten. Mikäli tämä EU-avustus saadaan, niin olisi silkkaa hulluutta jättää Pisararata rakentamatta tällä hallituskaudella.
# # #
Porvarihallitus julistaa, että Suomen talouden kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi ja asumisen uudistamiseksi hallitus muuttaa, korjaa ja poistaa asuntorakentamisen säädöksiä ja edistää pitkäjänteistä ja taloudellisesti järkevää kiinteistökannan ylläpitoa.
Säädösten karsimisen ja muuttamisen tavoitteena on esimerkiksi täydennysrakentamisen edistäminen sekä asuntojen että tonttien tarjonnan merkittävä lisääminen. Uudistukset koskevat sekä markkinaehtoista että tuettua asuntotuotantoa.
Etenkin se on hyvä, että hallitus aikoo panna kuriin ELY-keskukset kaavoitus- ja rakentamisasioissa ja valtaa siirretään sieltä kuntiin mm. poikkeamissa.
ELY-keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muutetaan ohjelman mukaan konsultoivaksi, mikä on todella tärkeä linjaus, sillä se nopeuttaa toteutuessaan monen tärkeän asunto- ym. rakennushankkeen toteuttamista.
Käytännössä ELY-keskusten valitusoikeutta kaavapäätöksistä rajoitetaan. Päätösvaltaa poikkeamistilanteissa siirretään ELY-keskuksilta kunnille ja yhdistetään hankekaavoitus ja YVA-menettely.
# # #
Helsinkiläisessä ja pääkaupunkiseudun katsannossa sekin on myönteistä, että nyt on tarkoitus sujuvoittaa asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa peruskorjaus-, esteettömyys- ja täydennysrakentamisessa.
Hallitusohjelman mukaan porvarihallitus haluaa myös edistää rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimisto- ja liiketiloista asunnoiksi. Sitä Helsingissä on tehty jo paljon, ja on hyvä, että myös valtiovallan puolelta tulee tähän nyt taustatukea, joka nopeuttaa prosesseja.
Kaavoitus- ja rakennussuojelulainsäädäntöä muutetaan siten, että suojelulla ei estetä asuinrakennusten esteettömyyden poistamista, esimerkiksi hissien jälkiasentamista. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan lisäksi alueellisten poikkeuslupien menetelmä.
Rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista sujuvoitetaan ottamalla käyttöön kevennetty kaavamenettely.
Asumisen kustannuksiin paneudutaan myös kiinnittämällä huomio rakentamisen kalleuteen. Myönteistä on esimerkiksi se, että energiatehokkuusvaatimusten osalta energiatehokkuusdirektiivin mukaisessa sääntelyssä on jatkossa hyödynnettävä kaikki direktiivin sallimat joustot ja poikkeusmahdollisuudet.
Sen sijaan suhtaudun varauksella kaupan suuryksikkösääntelyn keventämiseen keskustatoimintojen alueella. Tämä on katsottava tapauskohtaisesti ja onneksi kaavoitusmonopoli on kunnissa.
# # #
Sipilän- Stubbin-Soinin hallitus linjaa myös, että ASP-järjestelmän säästösopimuksen solmimisen ikäraja alennetaan 15 vuoteen. Tämäkin on mainio kirjaus, joka kannustaa nuoria suomalaisia varautumaan oman asunnon hankintaan.
Uusia ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja tehtäessä kehitetään puolestaan liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-vuokraasuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta.
ARA-asuntojen asukasvalinnasta voidaan poiketa tapauksissa, joissa julkinen tuki ei johda epäterveeseen asukaskilpailuun yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden kanssa.
Hallitus pyrkii samaan vauhtia ARA-tuotantoon uusilla keinoilla. Olemassa olevan ARA:n asuntokannan käyttö- ja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen.
Yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädöksiä uudistetaan muuttamalla rajoitusehdot hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen. Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta.
Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden.
