Turha marina pois – Suomi nousuun!

Blogi

EU:n alueella on nyt nähty varovaisen myönteisiä signaaleja uuden talouskasvun alkamisesta.

Eurostatin tuoreen tilaston perusteella Ranska ja Saksa saattavat olla nyt pysyvämmän kasvun uralla. Ranska nousi taantumasta 0,5%:n kasvulla vuosineljänneksen aikana. Saksan talous puolestaan kasvoi 0,7 prosenttia.

Viime viikkoina etenkin suomalaiset talousmiehet ovat maalanneet pelottavia mörköjä seinille, eivätkä poliitikot ole olleet pekkaa parempia. Sekä hallitusherrat että opposition pamput laulavat kukin omalla tavallaan samaa kurjuutta. Siihen on varmasti syynsä. Laskukausi on kestänyt huolestuttavan pitkään.

Jopa ay-johtajat ovat lisänneet kriisitietoutta kansan keskuudessa. Eikä se ole ihme. Monella alalla eletään todella vaikeita aikoja.

Hyväksi huonoksi esimerkiksi kelpaa vaikkapa metsäteollisuus, mikä ei ole lainkaan pikkujuttu. Suomen viennistä metsään liittyvä osuus on jopa 30 prosenttia ja ala työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista.

Jos paperin kysyntä maailmalla vähenee pitkään ja tuntuvasti, niin työttömyys Suomessa lisääntyy. Eikä tasavallan hallitus voi sille juurikaan mitään, olipa hallituspohja…

mikä tahansa.

#   #   #

Työttömyys on Suomessa edelleen korkealla tasolla, vaikka se onkin vain puolet Euroopan kurjimmista maista. Kesäkuussa 2013 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan työttömiä 217 000 (9,1%), mikä tosin oli 6 000 vähemmän kuin viime vuoden kesäkuussa.

Työttömyys Helsingissä oli tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 7,9%. Luku on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta edelleen alhaisempi kuin muun Suomen työttömyys.

Helsingin tilanne ei ole siis tänä vuonna helpottunut. Päinvastoin.

Työttömiä oli pääkaupungissa viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Kesäkuussa 2013 työttömänä oli kaikkiaan 27 500 helsinkiläistä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan nuorista alle 25-vuotiaista peräti noin 30% on työttömänä. Näin ei saa jatkua.

#   #   #

Kriisitietoisuus onkin Suomessa nyt niin korkealla tasolla, että se on vaarassa muuttua laskusuhdannetta syventäväksi kansalliseksi masennustilaksi. Heinä se katkaisi kamelinkin seljän – kun kuormaa oli riittävästi. Niinpä nyt on korkea aika todeta myös lohdun sanoja.

Euro on valuuttana kestänyt kovat paineet ja sen tulevaisuus on sen johdosta valoisampi. Usko euroon on lisääntynyt. Suomi on EU:n jäsenenä ja euromaana yhteismarkkinoilla paremmassa asemassa kuin mitä se oli 1990-luvun alun synkän laman vuosina.

Valuuttamme on vakaampi kuin spekulaatioille altis markka aikanaan oli. Tavallisten asuntovelkaisten kansalaisten ja pienyrittäjien kannalta huippualhaiset korot ovat tuoneet sellaista turvallisuutta, josta voitiin vain uneksia 1990-luvun alussa.

#   #   #

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Markku Kotilainen sanoo (HS 14.8.13), että Saksassa nyt orastavan teollisuustuotannon kasvun vaikutukset näkyvät Suomessa vasta viiveellä – kuten aina ennenkin.

Johtaja Markku Kotilaisen mukaan Suomen talouden sakkaukseen ovat syynä myös teollisuutemme rakennemuutos ja alihankintayritysten huono kilpailukyky. Teollisuutemme tuottaa runsaasti laitteita, joita yritykset hankkivat vasta kysynnän vahvistuttua huomattavasti.

Täytyy toivoa, että talouskasvu Saksassa ja muissa isoissa EU-maissa saa tuulta purjeisiinsa, sillä Suomen talouden tila on ollut aina hyvin riippuvainen suurten kauppakumppaneidensa talouden tilasta. Siinä katsannossa tässä tilanteessa ei ole mitään uutta.

Suomen talous on siis jossain määrin kuin lastu maailmantalouden laineilla. Toisaalta lastuakin voi ja tulee laineilla ohjailla ja pitää se pinnalla.

# # #

Yrittäjyyden edellytyksiä on meillä vahvistettava ja työpaikkojen tasolla on vaikeina aikoina oltava entistäkin enemmän joustoja. Muuten menetämme laskukauden seurauksena sinänsä terveitä yrityksiä. Tämän ymmärtää tänä päivänä jokainen vastuullinen työntekijä.

Toisaalta työmiestä on turha syyttää, jos virheet on tehty yritysten johdossa. Hyvällä syyllä voi kysyä, että mitä teollisuutemme johtajat oppivat tästä laskukaudesta?

Miksi rakennemuutokseen ei varauduttu? Miksi alihankintayritysten tuotantolinjojen joustavuuden puuttumista päivitellään vasta nyt? Onko uusia markkinoita etsitty riittävän pontevasti ja onko tuotekehitykseen satsattu riittävästi? Missä ovat uudet innovaatiot? Onko luovuutta jäljellä? Miksi tuotevalikoimassa ei ole ollut laskusuhdanteen hätävaroja?

#   #   #

Kyllä tästäkin lamasta selvitään. Suomi on selvinnyt paljon, paljon huonommistakin ajoista.

Minun elämäni aikana maamme syvin talouslama koettiin 1990-luvn alkussa. Se katastrofi oli paljon vakavampi kuin se, jota nyt olemme käyneet lävitse.

Vanhempieni sukupolven talous- ja muu kaaos osui toisen maailmansodan aikaan ja sitä seuranneeseen jälleenrakennuksen pitkään jaksoon. Suomi oli silloin suorastaan köyhä maa nykyiseen hyvinvointiin verrattuna.

Suomi nousee ahkeruudella ja yritteliäisyydellä. Panostetaan edelleen innovaatioihin, sivistykseen ja koulutukseen. Hyvä yhteishenki ja tietysti sisu ovat myös tarpeen. Turha marina ja eripura pois! Raukat vain menköhöt merten taa, kuten Nälkämaan laulussa sanotaan.

Tietoa kirjoittajasta

Turha marina pois – Suomi nousuun!

Valtiotieteiden maisteri, Helsinki.

Kirjoitukset