Kyllä HIFK:n hallille, mutta harkitaan vielä sijaintia
Hjallis Harkimo aloitti Areenansa läpiviennin ehdottamalla kesällä 1994 sen sijainniksi päärautatieaseman nurkkia Töölönlahdella. Jo keväällä 1995 kaupunginhallitus osoitti Jokerien monitoimihallille paikan Pasilan pohjoispuolelta, radanvarresta. Taitavana liikemiehenä Hjallis tarttui tarjoukseen ja Jokerien halli toteutui.
HIFK:n puheenjohtaja Timo Everi ei myöskään ujostele esittäessään hallinsa ensimmäistä sijaintitoivetta. Hän aloitti Harkimon tavoin jättimäisen jäähallin sijainnin ideoinnin Töölönlahdelta. Ja mikäpäs siinä, Töölö on aina Töölö. Erinomainen ja näyttävä keskustelunavaus, kiitos siitä Timo!
HIFK tarvitsee epäilemättä uuden jäähallin ja Helsinki tarvitsee uutta dynamiikkaa myös urheilun saralla. Uuden lätkäpyhätön mahdollinen sijainti onkin sitten toinen juttu.
Yhden vaihtoehdon sijaintiin ei kannata jumittua
HIFK-Areenan paikasta käytävässä keskustelussa ei kannata lukkiutua yhteen sijaintiin. Muuten käy niin, kuin kävi Guggenheimille. Niinpä vaihtoehtoisten paikkojen julkinen pohdiskelu on hyvä aloittaa avoimesti jo nyt. Se varmistaa hallin toteutumisen. Sitä paitsi Mäntymäki saattaa oikeasti olla sekä kaupunkikuvallisesti, toiminnallisesti että etenkin liikenteellisesti vasta toiseksi, tai kolmanneksi paras paikka jäähallille.
Eräs vaihtoehtoinen paikka uudelle jäähallille voisi olla nykyisen HIFK:n hallin itäpuolinen parkkialue ja Pohjoisen stadiontien viereiset kalliot. Toinen samoilla nurkilla oleva todella erinomainen sijainti olisi Vauhtitien pohjoispään vieressä olevat alueet, silloin tosin jouduttaisiin uhraamaan Eläintarhan kenttä, mikä aiheuttaisi varmasti närää ainakin urheiluhistorioitsijoiden keskuudessa.
Nämä molemmat em. tontit sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Kävellen esimerkiksi Pasilan asemalle on Vauhtitien päästä vain noin 500 metriä. Sama matka on Mannerheimintien vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien pysäkeille. Tilaakin olisi enemmän mm. hotellin, kylpylän ja ehkä asuntojen toteuttamiselle, mikä lienee edellytys hankkeen kannattavuudelle. Jäähallin sijoittamista näille alueille ei myöskään todennäköisesti vastustettaisi niin paljon kuin Töölönlahden pohjoispäätä.
Kuinka kävisi Töölön kivijalkakauppojen?
Julkisuuteen tulleissa uuden jäähallin ideakuvissa on yksi puoli, josta en hirmuisesti ainakaan näillä annetuilla tiedoilla pidä. Jäähallin oheen on nimittäin ymmärtääkseni ideoitu jättimäinen kauppakeskus, joka tulisi Töölön aivan nykyisten palveluiden kylkeen. Tämä todennäköisesti tappaisi ison määrän töölöläisiä kivijalkakauppoja.
Mäntymäen kenttä sijaitsee aivan Taka-Töölön nykyisten, erittäin monipuolisten kaupallisten palveluiden lähellä. Suunniteltu uusi ”kauppakeskus” sisältää areenan ohella hotellin ja Timo Everin julkisuuteen antamien tietojen mukaan myös palveluita lähialueen asukkaille. Everi on tarkentanut sen tarkoittavan ruokatavarakauppaa sekä mahdollisesti lääkäri- ja kuntosalipalveluita.
”Lähiötyyppistä hypermarkettia” alueelle ei taida kukaan kaivata, sillä Taka-Töölössa on jo nyt parikymmentä hyvin toimivaa korttelikohtaista lähikauppaa ja Töölöntori. Tällä perinteisellä kaupunkikulttuurilla on vankka kannattakuntansa. Pitkäaikaisena töölöläisenä minun on lisäksi todettava, että ensivaikutelma jättiläiskompleksin ideatasoisesta havainnekuvasta keskellä vanhaa töölöläistä maisemaa ja kaupunkirakennetta oli hämmentävä. Jännittävän näköinen rakennelman hahmotelma kuitenkin toki on.
Mielenkiintoiselta ja fiksulta kuullostaa se, että 60% rakennuksesta tulisi maan alle. Toisaalta se aiheuttaisi käsittääkseni aikamoiset maanalaisen kunnallisen infrastruktuurin muutostyöt, sillä näillä main kulkee ainakin merkittäviä vesi-ja viemäriverkoston putkistoja sekä mm. Rajasaaren tunneli.
Kaupunkikuvallisesti rakennelman idea tuntuu äkkiseltään tälle Töölön arvopaikalle liian isolta ja korkealta. Sen vieressä oopperatalokin näyttää miltei nakkikioskilta. Tämä harhakuva saattaa johtua siitä, että harvemmin maailmalla näkee jättimäisen urheiluareenan kainalossa sijaitsevaa kansallisoopperaa.
Töölönlahden alue on kehittymässä kokonaisuudessaan suomalaisen kulttuurin keitaaksi. Guggenheim-keskustelun käydessä vilkkaimmillaan esitin taidemuseon paikaksi Mäntymäkeä. Perustelin ajatusta sillä, että sijainti täydentäisi Töölönlahden yhtenäistä kulttuurirakennusten ketjua: Kiasma, Musiikkitalo, Finlandia-talo ja Kansallisooppera.
Mäntymäki on upea paikka ja rakennetaanpa sinne mitä tahansa, niin sen tulee olla tarkoin harkittua – pohdittu niin, että ratkaisu kestää tarkastelun vielä useamman sadan vuoden päästäkin.
