EI torneja kantakaupunkiin

Blogi

Tornitaloja Helsinkiin, mutta minne ne sopivat parhaiten?

Helsingissä on menossa tornitalovillitys, johon liittyy suurten virheiden tekemisen mahdollisuus. Helsingin viehätys on näet ollut aina ihmisläheisyydessä. Se on pieni suurkaupunki. Taskukokoinen metropoli.

Toisaalta tornitalojakin toki mahtuu Helsinkiin. Niiden sijainnista päätettäessä on kuitenkin pidettävä mielessä kokonaisuus.

Hyviä tontteja torneille on esimerkiksi Pasilassa, joka on liikenteellisesti ihanteellinen, ja jossa jo on vanhaa keskustan aluetta korkeampaa rakennuskantaa. Samoin Itäkeskuksessa saattaisi olla hyvää tilaa torneille. Kantakaupungin niemelle torneja ei tule rakentaa, etenkään rantaviivan tuntumaan.

1.

Moni helsinkiläinen on ihmetellyt, että miksi kaupunkiin olisi rakennettava tornitaloja ja niiden huipulle näköalatasanteita. Ruohonjuuritasolla riittävän pitkään ollut helsinkiläinen kun ymmärtää ja hahmottaa kaupungin kauneuden jalat tukevasti maassakin ollen. Ja jos maan pinnalla seisten ei synny kuvaa kaupungista, niin nykyaikanahan kuvia voi ottaa pienin kustannuksin myös ilma-aluksista käsin.

Tuorein tornitalohanke on suunnitteilla Jätkäsaareen. Tyynenmerenkadulle sijoittuva tornihotelli olisi peräti 33 kerroksinen ja siihen suunnitellaan 380 hotellihuonetta, kongressikeskusta, kuntokeskusta sekä kahvila- ja ravintolatiloja. Tornin huipulla oleva näköalatasanne sijaitsee 120 metrin korkeudessa. Sieltä siis näkisi hyvällä säällä varmaan aina Tallinnaan asti.

Hanketta on perusteltu mm. sillä, että se olisi hyväksi liike-elämälle. Puominvartija sen sijaan hämmästelee, että kuinka ihmeessä esimerkiksi kantakaupungin kivijalkakaupat hyötyisivät ilmeisesti pääosin risteilijämatkustajia varten sataman viereen rakennettavasta tornihotellista? Jättihotellihan olisi kuin pystyyn nostettu laiva, jossa on kaikki palvelut ja josta ei tarvitsisi poistua koko Helsingissä olon aikana. Tuotot valuisivat suoraan hotellin norjalaisen (?) omistajan taskuihin.

2.

Jätkäsaaren torni meni läpi lautakuntakäsittelyssä selvin numeroin, joten ilmeisesti sillä on vahva kannatus kaupunginvaltuustossakin – päinvastoin kuin kaupunkilaisten joukossa.

Puominvartijan mielestä Helsingin rantaviivan lähelle ei torneja tulisi rakentaa, ainakaan kantakaupungin niemelle ja vanhojen alueiden tuntumaan. Siinä nimittäin raiskataan kyllä jonkin verran alkuperäistä Helsingin keskustan henkeä. Sitä virhettä on tehty esimerkiksi Tallinnassa ja Rotterdamissa, jossa katselin viime syksynä tyrmistyneenä mitä omituisimpia torahammastorneja.

Sitä vastoin Helsingin kantakaupungin laidoilla muille uusille alueille torneja sopisi kyllä rakentaa. Silloin rakennusmassa nousisi sulavasti mereltä päin korkeammaksi kohti keskustan reunoja. Esimerkiksi Kalasataman alue ja Pasila ovat erinomaisia paikkoja tornitaloille, niin asuin-, liike-, toimisto- kuin hotellitorneillekin.

Samoin Itäkeskus metron varrella olisi mitä erinomaisin alue tornikeskittymälle. Siellähän on jo valtava ostoskeskuskin. Itäkeskuksen korkea rakentaminen osoittaisi jopa kaukonäköisyyttä : siinähän on lähistöllä jopa Vuosaaren satama-alue, samoin kuin Jätkäsaaressa on satama. Itäkeskus olisi tavallaan myös vastapainoa Espoon torneille.

3.

Jätkässaaren alue olisi monen mielestä mitä parhainta korkealuokkaisen kovan rahan asuntojen aluetta , vähän samaan tapaan kuin Eiranmäki ja Kaivopuisto. Ruma ja töröttävä torahammastorni ei sinne sovi, ainakaan merenranta-asunnon ostopäätöstä pohtivan ihmisen mielestä.

Noin 120 metrin korkuinen tornihotelli alueella madaltaisi automaattisesti alueen arvostusta. Vai miten luulisitte vastaavan torahampaan Huvilakadun päässä vaikuttavan esimerkiksi Merikadun asuntojen arvoon? Miksi alueelle ei kaavoitettaisi useampi pienempi hotelli ja pidettäisi Helsinki edelleen ei-nousukasmaisena taskukokoisena metropolina?

Jätkäsaareen on kaavan mukaan tulossa 16 000 asukasta ja noin 6000 työpaikka. Kaupunkisuunnittelijoiden kuvissa siitä tulee ”urbaani ja omaperäinen kantakaupungin osa”. Korttelit ovat ”kaupunkimaisia, katulinjaa mukailevia umpikortteleita. Pääkaduilla asuinrakennusten katutasokerrokset ovat kokonaan liiketila.” Hyviä ja kauniita periaatteita, joten kyllä alueesta varmaan ihan kelpo tulee tornilla tai ilman.

Helsinki on kaivannut alueelleen hyviä veronmaksajia. Tornihotelli eräällä kaupungin parhaista asuntojen rakennuspaikoista sopii kuitenkin huonosti tähän yhtälöön. Nythän ollaan hamuamassa huonosti maksavia risteilymatkustajia, jotka viettäisivät aikaansa hulppean hotellinsa kätköissä täysihoidosta ja kokovartalohieronnasta nauttien. Samalla jatkuu haluttujen veronmaksajien virta Espooseen.

Tietoa kirjoittajasta

EI torneja kantakaupunkiin

Valtiotieteiden maisteri, Helsinki.

Kirjoitukset