LIIKE- JA TOIMISTOTILOJEN sekä esimerkiksi sairaaloiden muuttaminen asuinkäyttöön on kasvava trendi Helsingin kantakaupungissa.
Ohranan talo Kaartinkaupungissa rakentuu rajavartiolaitoksen toimistotiloista takaisin asuintaloksi, Pikku Roobertinkadun poliisiasema muutettiin hotelliksi ja Bulevardilla toimistoja on muutettu hotelleiksi.
Esimerkiksi Töölössä Sibelius-Akatemian tilat muuntuvat asuinnoiksi ja Töölön sairaalaa on kaavailtu muutettavaksi asuinkäyttöön. Entinen sotilassairaala Tilkka on jo asuinkäytössä.
Lista on jo nyt todella pitkä ja hakemuksia on vino pino viraston pöydällä.
Kaupunkisuunnitteluvirastoon saapuu jatkuvasti käyttötarkoituksen muutokseen tähtääviä hakemuksia, myös katutason liiketilojen osalta. Kivijalkakauppojen osalta linja on ollut ja sen pitääkin olla hyvin tiukka. Katutilaa on pyrittävä elävöittämään.
Yhä useampi yritys on siirtymässä kantakaupungista ulommalle kehälle. Kalasatama-Pasila akselille on jo rakentunut pankkialan keskittymä, jossa ovat OP-ryhmä ja Nordean suuri toimitalo. Katajanokalta puolestaan lähti Keskon pääkonttori, jonka tilalle tulee asuntoja.
Kaupunkisuunnitteluvirastokin on lähdössä pois Kansakoulukadulta Kampista: uudet toimitilat kaupunkisuunnittelulle ja kaupungin tekniselle toimelle rakentuvat Kalasatamaan.
ONKO KANTAKAUPUNKI SIIS muuttumassa nukkumalähiöksi? Katoavatko myös palvelut Helsingin niemeltä toimitilojen mukana? Toivottavasti ei.
Kehitys voi johtaa pahimmassa tapauksessa kantakaupungin palveluiden tuntuvaan supistumiseen ja näivettymiseen. Monien erikoispalveluiden on näet havaittu viihtyvän siellä missä on työpaikkoja ja siten enemmän päiväsaikaista ostovoimaa.
Partureiden asiakkaista moni on lähikortteleiden työntekijöitä, jotka asuvat muualla kuin kantakaupungissa. Myös moni ravintola elää yritysten työntekijöiden lounasajoista ja toisaalta iltamenoista. Jos toinen osa lähtee, voi koko ravintola kaatua. Vastaavalla tavalla yritysten työntekijät ja asukkaat tukevat montaa muutakin toimialaa.
Suurten yritysten lähtö pois keskusta voi vetää samalle suunnalle erilaiset yritystoimintaa tukevat palvelut, kuten vaikkapa mainosala ja tilitoimistot. Keskustojen tasapaino on herkkä, vaikka sen vetovoima näyttääkin vielä tänä päivänä ylivertaiselta.
MISTÄ YRITYSTEN VIRTA POIS kantakaupungista sitten johtuu?
Eräs syy on kiinteistöjen hinnoissa.
Kantakaupungin kiinteistöjen arvo on ollut aina korkea ja asuntoneliöiden hintataso on nyt huipussaan. Hyvillä paikoilla kantakaupungissa sijaitsevien hyväkuntoisten asuntojen keskihinnat ovat 6000-9000 euron haarukoissa. Se on selvästi enemmän kuin liiketilojen hinta.
Ei siis ihme, että kiinteistösijoittajia kiinnostaa toimitilojen muuttaminen asunnoiksi. Myyntivoitto toimistosta asunnoksi muutetusta kohteesta voi olla hulppea.
Kaupungin virkamiesten kertoman mukaan moni yritys haluaa kuitenkin pysyä keskustassa, mutta on pakotettu siirtymään, jos tilojen omistaja saa käyttötarkoituksen muutetuksi.
KESKUSTAN LIIKENTEEN SUJUVUUDEN heikentäminen ajaa osan yrityksistä pois keskustasta. Tämän johdosta kaupungin virkamiesten tulee olla erittäin varovaisia, kun he suunnittelevat kävelykeskustan laajentamista tai keskustan tärkeiden kokoajakatujen kaventamista.
Toimitilojen saavutettavuus on monelle yritykselle ihan ykkösasia. Niinpä äkilliset tai systemaattiset liikennejärjestelmän muutokset, liikenteen sujuvuuden heikentyminen ja pysäköintipaikkojen saatavuus vaikuttavat vahvasti kantakaupungin vetovoimaan.
Esimerkiksi päätös, jonka mukaan henkilöautojen kulku kielletään Hämeentiellä, voi johtaa keskipitkällä tähtäimellä yllättäviin seurauksiin. Tärkeä kokoajakadun luonteen muuttuminen voi johtaa yritysten muuttoon pois etenkin Kallion suunnalta, mutta myös keskustasta.
Erittäin hyviä vastauksia kantakaupungin liikennehaasteisiin löytyy maan alta. Keskustatunneli on mielestäni toteutettava ja maanalaisten pysäköintilaitosten verkostoa on laajennettava ydinkeskustan ulkopuolisilla kantakaupungin alueilla.
KAUPUNKISUUNNITTELU ON erittäin vaikea ”taiteen laji”. Tasapainoisen kaupunkirakenteen turvaaminen Helsingin kantakaupungissa on monimutkainen yhtälö.
Keskusta on edelleen haluttu asuin- ja toimitilojen alue, sillä se tarjoaa valtavasti palveluita ja kulttuurielämyksiä. Toimiva joukkoliikenne vahvistaa houkuttelevuutta, mutta monelle keskusta-asujalle ja täällä työssä kävijälle on tärkeää saada kulkea joustavasti myös omalla autolla.
Suunnittelijoilta ja päättäjiltä tulee vaatia nyt suurta harkintaa ja pitkäjänteisyyttä.
Äkillisiä liikkeitä tulee varoa. Helsingin keskustan vetovoima ja arvo on turvattava tulevaisuudessa niin asukkaille kuin yrittäjillekin
