Tuetun asumisen yksikköjen kokoa on pienennettävä tuntuvasti

Blogi

Ruusulankatu 10 -asumisyksikköä hallinnoi Sininauha Oy. Kuva (C) Matti Niiranen.

TÖÖLÖ-SEURA ry on saanut vuodesta 2012 alkaen paljon huolestunutta ja hyvin kielteistä palautetta Ruusulankatu 10 -asumisyksiköstä. Viime aikoina saatu negatiivinen palaute on kiihtynyt hurjasti. Tunnen kyseisen asian hyvin, sillä olen Töölö-Seuran puheenjohtaja.

Palaute kielii siitä, että talon asukkaat eivät voi hyvin. Siksi on kysyttävä, päästäänkö Ruusulankatu 10:ssä asumisen kautta aidosti kiinni päihteettömään elämään ja uuteen omaan pysyvään kotiin?

Toivon sydämestäni, että järjestelmä toimisi, mutta ei hyvältä näytä.

Palautteen perusteella Sininauha Oy ja sen asumisyksikkö eivät suhtaudu riittävällä vakavuudella naapureiden huolenilmauksiin ja valituksiin. Häiriökäyttäytymiseen ja rötöksiin ei puututa tai siihen ei ole resursseja.

RUUSULANKATU 10 -asumisyksikössä on noin 90 asuntoa. Se on aivan liikaa. Vastaavia liian suuria tuetun asumisen yksikköjä on muuallakin kaupungissa, kuten esimerkiksi Pessi -yksikkö Kurvissa.

Suuret yksiköt keräävät kulmilleen helposti esimerkiksi huumekauppiaita ja erilaisia ongelmia, kuten rauhattomuutta ja rötöksiä, minkä myötä kyseiset asumisyksiköt saavat ikävän leiman.

Pienempi asumisyksikkö takaisi talon asukkaille turvallisemman, inhimillisemmän ja rauhallisemman kodin.

Pienemmässä yksikössä asukkailla olisi paremmat mahdollisuudet pyrkiä päihteettömyyteen ja saavuttaa itsenäinen asuminen ja aidosti oma koti.

Meille on kerrottu, että suurissa asumisyksiköissä osa asukkaista kokee jatkuvaa pelkoa. Pelko ei siis ole suinkaan ainoastaan naapuruston murhe. Pelkoa on yksiköiden sisälläkin.

Ruusulankatu 10:ssä on jatkuvasti poliisikäyntejä ja lippu on poikkeuksellisen usein puolitangossa. Miksi tämän surkeuden annetaan jatkua aivan kuin mitään ei voitaisi tehdä? Kuka tästä hyötyy?

EHDOTAN, että Helsingin kaupunki laatii konkreettisen suunnitelman asumisyksikköjen koon tuntuvaksi pienentämiseksi ja nykyisten toimintojen alueelliseksi hajauttamiseksi.

Ehdottamani suunnitelma asumisyksikköjen pienentämiseksi voidaan mielestäni laatia osana Helsingin uutta päihdestrategiaa, jonka tarkoituksena on pidemmän aikavälin toimien ja ratkaisujen tunnistaminen.

Yritin saada viime keväänä sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan jäsenen roolissa läpi ehdotustani yksikköjen koon pienentämisestä.

Esitin tuetun asumisen yksiköiden kilpailutusehtoihin laadun nostoa pilkkomalla isoja yksiköitä pienemmiksi, aluksi vaikka osastoimalla eri kerroksia.

EDELLÄ kuvailtu ehdotukseni tyrmättiin virkamiestaholta totaalisesti sillä perustelulla, että palvelutuottajat menisivät konkurssiin kalliiden peruskorjausten ja uusien laatuvaatimusten myötä.  

Selvitin hieman mahdollista konkurssiuhkaa. En löytänyt sellaisesta merkkejä. Päinvastoin: Sininauha Oy teki viime vuonna 2024 huipputuloksen: + 1 142 000 euroa.

Olennaista mielestäni on kuitenkin se, että tuetun asumisen yksiköiden kehittämiseen pitää lisätä resursseja, jos niitä ei ole.

ASUNNOTTOMUUDEN poistamisen keinoista sekä huumeista kärsivien ihmisten auttamisesta on puhuttava avoimesti ja ratkaisuhakuisesti. Verorahoin tehtävältä työltä tulee vaatia parempia ja tehokkaampia tuloksia.

Tuetun asumisen yksikköjen kehittäminen on nähtävä aiempaa vahvemmin osana huumeiden vastaista työtä. Ehkäisevään päihde- ja huumetyöhön, vieroitukseen, hoitopaikkoihin ja kuntoutukseen on kohdistettava pikaisesti riittävästi resursseja.

ALFA-PVP:n akuuttiin ongelmaan ja muiden huumeiden tuomiin turvallisuusongelmiin on reagoitava aina välittömästi, voimakkaasti ja määrätietoisesti.

Rikollisuutta ja yleisen turvallisuuden heikentymistä ei saa hyväksyä.

Poliisin resurssit on turvattava ja poliisin on jalkauduttava alueille, joissa turvattomuutta esiintyy. Tältä osin kaupunki on jo tehnyt hyviä aloitteita. Sen lisäksi kaupungin on ulotettava riittävästi jalkautuvaa huume- ja päihdetyötä myös Taka- ja Etu-Töölöön.

Tietoa kirjoittajasta

Tuetun asumisen yksikköjen kokoa on pienennettävä tuntuvasti

Valtiotieteiden maisteri, Helsinki.

Kirjoitukset