TÖÖLÖNLAHDELLE on esitetty rakennettavaksi maanalaista HAM-taidemuseota ja taidegalleriaa. En kannata ajatusta.
Töölönlahdelle tai sen eteläosiin ei saa enää rakentaa. Töölönlahtea on suojeltava ja sen eteläosa on säilytettävä nykyisenlaisena kaupunkilaisten virkistys- ja viheralueena, jossa on kukoistavaa kaupunkiluontoa.
Maanalaisen museon maanpäällinen osa tuhoaisi varmuudella alueen nykyisen puistomaisen luonteen. Museon kivetykset ja betoni tulisivat näet nykyisen tapahtuma-alueen, nurmen ja puiden tilalle.
IDEAN TAIDEMUSEOSTA Töölönlahdelle esittivät HAM ja ”merkittävä joukko suomalaisia taiteen keräilijöitä ja säätiöitä”. Samaan yhteyteen tulisi ”Collectors’ Gallery”, joka olisi julkisia ja yksityisiä kokoelmia yhdistävää yhteistyötä. Konsepti on sinänsä kannatettava, mutta paikka on väärä.
Aiemmin Helsingin kaupungin nimittämä työryhmä on ideoinut HAMille kahta paikkaa: Töölön sokeritehtaan rakennuksia Töölönlahdella tai Olympiaterminaalia ja Satamataloa Eteläsatamassa. Myös muita paikkoja tulee nyt etsiä.
TÖÖLÖN RAITIOVAUNUVARIKON edelleen liikennöintikäytössä olevan vuonna 1918 valmistuneen hallin tulevaisuus on epävarma. Viereiset kaksi vanhempaa 1900-luvun alun ratikkahallia on jo muutettu kulttuuritiloiksi. Niissä toimii kulttuuritehdas Korjaamo.
Töölön uudemman ja edelleen ratikoiden käytössä olevan hallin (rv. 1918) suunnitteli maineikas arkkitehti Selim A. Lindqvist. Rakennus on suojeltu, eikä sitä siis saa purkaa.
Kävin kesäkuussa Orsayn taidemuseossa (Musée d’Orsay) Pariisissa. Aivan fantastisen upea taidemuseo, joka toteutettiin vuonna 1900 valmistuneen rautatieaseman, Gare d’Orsayn entisiin tiloihin.
Orsayn taidemuseo avattiin vuonna 1986. Samalla pelastettiin äärettömän hieno rautatieasema uudiskäyttöön. Samanlaisen kulttuuriteon voisi nyt tehdä Helsingissäkin.
ESITIN BLOGISSANI syyskuussa 2018 Töölön uudemman ratikkahallin tiloihin Armi-museota. Myös HAM sopisi todennäköisesti erinomaisesti ratikkahalliin.
Töölön varikko sijaitsee noin 10 000 neliön tontilla, jonka nykyinen rakennusoikeus on 6680 k-m². Maanalaisella lisärakentamisella uudelle taidemuseolle saataisiin todennäköisesti riittävät näyttelytilat ja enemmänkin. Eli vähintään HAM:n ja Collectors’ Galleryn arvioimat noin 10 000 neliötä.
Lisäksi uuden ja vanhempien ratikkahallien välissä on vapaata tonttia, johon sopisi museon uudissiipi ja runsaasti maanalaisia tiloja. Korjaamon tilojenkin uudistamista voisi samassa yhteydessä ehkä suunnitella tarpeen mukaan.
TÖÖLÖN varikon on todettu olevan liian pieni, taloudellisesti tehoton ja teknisesti vanhentunut uusien ja pitkien ratikoiden käyttöön.
Kaupunginhallituksen (24.1.2022) käsittelemän varikkojen kehittämissuunnitelman mukaan Töölön varikkoa tarvitaan ainakin siihen saakka, kunnes Ruskeasuon ja Koskelan uudet varikot ovat valmistuneet.
Ruskeasuon varikko valmistui viime vuonna ja Koskelan jättimäisen varikon rakentaminen alkoi tammikuussa 2025. Koskelan varikko otetaan käyttöön vuonna 2029. Näin ollen historiallisesti arvokkaan ja suojellun Töölön ratikkahallin uudiskäytön suunnittelu on ajankohtaista jo nyt.