Avara, vihreä ja merellinen ympäristö ovat Helsingin kilpailuvaltteja

Blogi

Matti Niiranen on ollut lintuharrastaja jo vuosikymmeniä, kouluvuosistaan alkaen. Tässä kuvassa hän tarkkailee lintujen kevätmuuttoa Rihtniemen lintutornissa Pyhärannassa.

MASSIIVINEN RAKENTAMINEN KANTAKAUPUNGISSA on pilannut monin paikoin Helsingin historiallista ilmettä ja vähentänyt avaruutta.

Muinoin puusta rakennettuja suomalaiskaupunkeja tuhosivat tulipalot. Uudella ajalla, 1960-luvulta eteenpäin samankaltaista tuhoa on tehnyt vanhojen rakennusten tietoinen tuhoamisvimma ja betonibrutalismi.

Nyt on meneillään ”lisää kaupunkia kaupunkiin” –huuma, jolla halutaan tuhota avoimia paikkoja sekä kaupunkilaisten suosimia viher- ja virkistysalueita.

Nyt on herättävä, ennen kuin on myöhäistä. Liian tiivis rakentaminen vie Helsingiltä kilpailuedun: toistaiseksi pääkaupunkimme on vielä kansainvälisesti houkutteleva sen avaruuden, vihreyden ja merellisyyden johdosta.

On käsittämätöntä, että kestävän kehityksen nimissä esimerkiksi moni Vihreän puolueen ihminen haluaa tuhota rakentamalla viher- ja virkistysalueita.

HELSINGIN KANTAKAUPUNGIN ASUKKAAT ja keskustassa työskentelevät ihmiset tarvitsevat ”ilmaa”, aukeita paikkoja, puistoja ja virkistysmahdollisuuksia. Niitä on jäljellä enää vähän ja ne tulee säästää.

Sama tilanne on jo monin paikoin muuallakin Helsingissä. Esimerkiksi Vuosaaressa on vaarassa moni viheralue.

Hyvä huono esimerkki liiasta tiivistämisestä on UrBaana -idea. Supersuositun Baanan päälle ja reunoille suunnitellaan massiivista lisärakentamista, UrBaanaa tai jotain versiota siitä. Rakentaminen tuhoaisi peruuttamattomasti kaupunkiympäristöä ja sen avaruutta.

Rakentaminen Baanan alueelle on haasteellista myös Helsingin keskustan saavutettavuuden näkökulmasta. Joissakin suunnitelmissa on näet esitetty Elielin aukion bussiterminaalin lakkauttamista ja bussien siirtoa Kampin terminaaliin, jonne yhteys ruuhkautuisi UrBaanan rakentamisen johdosta.

Massiivinen rakentaminen tuhoaisi Etu-Töölön arvokkaan kulttuurimiljöön. Rakentaminen jättäisi varjoonsa nykyisellään kauniin Pohjoisen rautatienkadun jugend-talojen rivistön. Eduskuntatalon, Tennispalatsin ja Luonnontieteellinen museon miljöitä tulee myös vaalia. Sanonkin edellä mainituista syistä johtuen EI UrBaanalle!

Jotain hyvääkin UrBaanan ideoissa on. Eduskuntatalon ympäristön uudelleen muotoilu saattaisi toimia, jos bussiliikenne Kampin terminaaliin saadaan järjestettyä sujuvaksi.

TÖÖLÖNLAHTEA, KESKUSPUISTOA ja muita Helsingin niin kutsuttuja Vihersormia on vaalittava.

Töölönlahden pelastaminen ja Keskuspuiston varjeleminen ovat lähivuosina ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Suuri erävoitto saatiin viime valtuustokaudella 2012-2017, kun nyt lainvoimaisesta uudesta yleiskaavasta saatiin jo lautakuntavaiheessa poistettua aikomus myöntää Töölönlahden reunamille lisää rakennusoikeutta.

Töölönlahden länsirannalla sijaitsevien Hesperian ja Hakasalmen puistojen uusia suunnitelmia laaditaan vuonna 2021 alkavalla valtuustokaudella. Silloin on turvattava Töölönlahden luontoarvot.

Linnuston määrä on lisääntynyt ilahduttavasti Töölönlahdella. Tätä ovat edesauttaneet rantojen kaislikot ja ruovikot, jotka houkuttelevat lintuja pesimään. Töölönlahden viherkeitaan suunnitelmia laadittaessa on ehdottomasti huolehdittava siitä, että linnustolla on riittävät pesimismahdollisuudet.

Töölönlahden rantojen vanhojen salavien kunto on heikentynyt huolestuttavasti, mutta kaikkia puita ei tietenkään saa kaataa sen johdosta kerralla pois. Puuston kuntoarvio on tehtävä puu puulta ja tähdättävä siihen, että niitä uusitaan vain pitkällä jänteellä ja vaiheittain.

Vastaavia esimerkkejä kuin Töölönlahti löytyy muualtakin kaupungista, mutta niistä sitten enemmän toisessa blogissa.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri, toiminnanjohtaja

Kirjoitukset