Rakentamisen laatu ei vastaa asuntojen hintoja

Blogi

LUOKKAHUONEEN SISÄKATTO ROMAHTI hiljattain Oulunkylän ala-asteen koulussa. Katto oli juuri remontoitu ja syynä romahdukseen oli se, että alakatto oli naulattu kiinni, eikä ruuvattu.

Tällä viikolla sama tapahtui Loviisassa kun kokonaisen ruokalan sisäkatto romahti alas Harjurinteen koulussa.

Onneksi molemmissa tapauksissa katot romahtivat yöllä, jolloin lapsia ei ollut koulussa.

Helsingin koulut ovat yleisemminkin huonossa kunnossa, etenkin uudemmat rakennukset.

Kaupunki joutuu korjaamaan koulurakennuksia seuraavan viiden vuoden aikana peräti puolella miljardilla eurolla. Rahaa menee homekoulujen korjauksiin ynnä muihin töihin, kuten korvaavien uudiskoulujen rakentamiseen.

Kaupungilla puhutaan, että pula on sekä hyvistä suunnittelijoista, työnjohtajista ja ammattilaisista rakennustyömailla. Koko ketju siis tuntuu ontuvan.

HUONO RAKENTAMISEN LAATU ei koske ainoastaan julkisia uudisrakennuksia ja kouluja. Rakentamisvirheistä saa lukea jatkuvasti myös uusien asuntojen rakentamisen yhteydessä.

Asiaa on selvittänyt Rakennusteollisuus ry (RT), jonka mukaan joka kolmas uuden asunnon ostanut on havainnut rakennusvirheitä asunnossaan.

Toisaalta sama etujärjestö, RT, vakuuttaa sivuillaan, että ”suomalainen rakentamisen laatu on keskimäärin hyvää. Yritysten tavoitteena on nollavirheluovutukset, ja esimerkiksi asuntohankkeissa tavoite saavutetaan parhaimmillaan yli 80-prosenttisesti.”

Silti lehdistä saa jatkuvasti lukea, että joku on ostanut uuden asunnon, jossa Ilmanvaihto ei toimi, ikkunat falskaavat tai parvekkeiden ovet reistailevat. Vesivahingot tuntuvat olevan yleisiä, parketti on huonolaatuista, maalaustyöt on tehty huolimattomasti ja niin edelleen.

Tunnetuimpia julkisia rakennusjäljestä marisijoita on ollut entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen. Hänen talossaan virheitä on korjailtu jo 12 vuotta. Eikä hän ole ainoa, jonka elämää rakennusfirma on onnistunut pilaamaan useiden vuosien ajaksi.

HYVIN PERUSKORJATUN VANHAN asuinkerrostalon huoneisto on mielestäni tällä hetkellä turvallisempi sijoitus kuin huoneisto uudessa elementtitalossa. Tähän vaikuttaa se, että jostain ihmeen syystä uusien asuintalojen neliöt ovat huikeasti ylihinnoiteltuja.

Kysyä voi: miksi ihmiset suostuvat maksamaan uusista asunnoista kohtuuttomia hintoja, kun vastaavia hyväkuntoisia huoneistoja on tarjolla vanhemmistakin taloista?

Asuinneliö uudessa kerrostalossa Helsingin kantakaupungissa voi maksaa jopa 2000-3000 euroa enemmän kuin neliö saman tai viereisen alueen vanhemmissa peruskorjatuissa taloissa. Syytä hintojen valtavaan eroon on usein vaikea löytää mistään muusta kuin rakennusyhtiöiden ahneudesta.

Rakentamisen laatu on kaikesta päätellen heikentynyt tuntuvasti. Rakennusteollisuuden etujärjestöllä onkin runsaasti työtä tehtävänään alansa maineen parantamiseksi.

VANHOILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖILLE tilanne on myös haastava. Luotettavia korjausrakentamisen firmoja on, mutta tarkkana tulee olla peruskorjauksiakin tehtäessä. Ammattitaitoisen työvoiman pula on haaste.

Taloyhtiöiden asialla oleva Kiinteistöliitto tekee arvokasta työtä asukkaiden edun puolesta.

Kiinteistöliiton jäsenyys takaa taloyhtiöille sekä juridista että rakentamisen teknistä neuvontaa. Niille on totisesti tarve sekä upouusissa että vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä!

Kirjoittaja on Kiinteistöliitto Uusimaa ry:n hallituksen jäsen

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset