Suojele Itämerta, lajittele ja katso mitä pyttyysi pistät!

Blogi

Roska-autoja ei enää ole, vaan kun käytetty materiaali hyödynnetään uudelleen kyse on raaka-aineen keräyksestä. Kuva (C) Matti Niiranen

THINK GLOBALLY, ACT LOCALLY! Ajattele globaalisti, mutta toimi paikallisesti!  Me tavalliset ihmiset voimme vaikuttaa ympäristön suojelemiseen ja kestävään kehitykseen omilla arjen valinnoillamme.

Ympäristön ystävä tekee tärkeitä valintoja lämmitysenergiaa käyttäessään, lajittelemalla jätteensä ja kierrättämällä. Moni on kuitenkin unohtanut sen, että pyttyyn ja viemäriin ei saa laittaa mitä tahansa.

Helsingissä kysymys on etenkin Itämeren tilasta ja siitä, mitä me tavalliset ihmiset voimme tehdä sen parantamiseksi.

Tavalliset suomalaiset likaavat tietämättään Itämerta siinä missä tavalliset venäläiset, latvialaiset ja puolalaisetkin.

Jokainen meistä voi omilla toimillaan, omassa arjessa pelastaa joka päivä pikkuisen lisää Itämerta. Se tapahtuu katsomalla mitä pyttyynsä tai lavuaariinsa pistää.

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT –kuntayhtymä (HSY) huolehtii osaltaan yhteisten vesistöjemme tilasta. HSY muistuttaa, että kodeissa käytetään paljon sellaisia tuotteita, jotka sisältävät ympäristölle haitallisia aineita ja kemikaaleja.

Vessanpöntöstä tai keittiön pesualtaasta ei saa huuhtoa viemäriin mitä tahansa, sillä kaikkea ei saada puhdistetuksi. Itämerelle vaaralisia aineita ovat esimerkiksi lääkkeet, rasvat, öljyt, emäksiset pesuaineet, maalit, lakat ja niin edelleen. Niille on olemassa erilliset lajittelu- ja kierrätysohjeet.

Omaan Itämerikuormaansa voi vaikuttaa jo kaupassa, jossa ostohyllyiltä tavaraa valittaessa tulee varmistaa, että tuotteet ovat ympäristölle ja jätevedenpuhdistamoille ystävällisiä. Sen havaitsee joko pohjoismaisesta Joutsenmerkistä tai EU:n Kukkamerkistä. Ne varmistavat sen, että tuotteella on hyväksytyt ympäristömerkintävaatimukset.

HSY:N VEDENPUHDISTAMOISSA POISTETAAN jäteveden sisältämät ravinteet. Niitä ovat typpi, fosfori ja orgaaninen lika. Monet kemialliset aineet hajoavat puhdistamolla vain osittain. Hajoamattomat kemikaalit päätyvät kuormittamaan vesistöä.

Mistä sitten tietää miten toimia toisin?

Tietoa oikeasta kierrätyksestä on tarjolla vaikka kuinka paljon. Aloittaa voi vaikka selaamalla HSY:n sivuja. Eräs hyvä vinkkisivusto on www.pytty.fi, josta saa vinkkejä ympäristöystävällisten valintojen tekemiseen kotona, ostoksilla ja vaikkapa remontoidessa.

Esimerkiksi vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet tulee viedä apteekkiin. Viemäriin kaadettuna niistä osa voi päätyä kalan kurkkuun ja takaisin omaan ruokapöytäämme.

MAAILMAN MERIEN MUOVISAASTEISTA kertovat uutiset ovat herättäneet suomalaiset kierrättämään muoveja.

Minun kotitaloni on tyypillinen kantakaupungin asunto-osakeyhtiö ja hyvä esimerkki muovien keruun alkamisesta. Talomme pihalle saatiin viime keväänä keltainen muovien keräysastia, josta tiedotettiin hyvin jakamalla pariin kertaan kaikkiin asuntoihin tiedote muovien lajittelun tärkeydestä.

Puoli vuotta myöhemmin talostamme kerätään enemmän muovijätettä kuin sekajätettä. Kaikki ovat tyytyväisiä ja iloisia siitä, että voivat tehdä osansa paremman ympäristön ja kierrätyksen puolesta.

Sitä paitsi asunto-osakeyhtiö säästää rahaa, sillä keltainen muovien keruuastia on edullisempi kuin sekajäteastia. Hyödynnettävien jätteiden keräysastioiden tyhjentämisen hinta on 20-40%:ia edullisempaa kuin sekajäteastian tyhjentäminen.

MUOVIEN KERUU ON PÄÄSSYT HYVIN ALKUUN myös koko HSY-alueella ja se tehostuu lähivuosilla vauhdilla. Lajittelu nimittäin tulee pakolliseksi myös pienemmille yli viiden huoneiston asunto-osakeyhtiöille. Tämä tuo alueellamme merkittävät lisäsäästöt kasvihuonepäätöihin. Hyvä niin!

Pääkaupunkiseudulla muovien kierrätyksen volyymi on valtava. Järjestelmän ulottuessa kaikkiin yli viiden huoneiston yhtiöihin, suuria keltaisia muovien keräysastioita tarvitaan HSY-alueella kaikkiaan noin 70 000 kappaletta.

Kirjoittaja on HSY:n hallituksen jäsen.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset