Tuhotaanko Töölön wanhojen raitiohallien arvokas miljöö lopullisesti?

Blogi

Vanhin osa vuosina 1913-18 rakennetuista Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön Töölön raitiovaunuhalleista. Taustalla "Sipoon kirkon" kattoa. Kuva on vuodelta 1913. Helsingin kaupunginmuseo, kuvaaja tuntematon.

”Sipoon kirkko” oli upea vanha jugend-tyylinen asuinrakennus Taka-Töölössä, vanhojen raitiovaunuhallien takana. Talon rakennutti Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö työsuhdeasunnoiksi vuonna 1905.

Hienon rakennuksen suunnitteli Waldemar Aspelin, jonka käsialaa on myös viereinen vanhempi raitiovaunuhalli (rv. 1900), jossa toimii nykyisin kulttuurikeskus Korjaamo.

Töölön hallien arvokas miljöö käsittää myös ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetut vaunuhallit (rv. 1913-18). Nyt jo yli satavuotiaat hallit suunnitteli Selim A. Lindqvist ja ne ovat edelleen käytössä.

Betonibrutalismi myrkytti suomalaisten arkkitehtien, gryndereiden ja kaupunkipoliitikkojen mielet 1960-70-luvulla. Alkoi raivokas vanhojen rakennusten purkuvimma, jonka jalkoihin jäi kymmenet ja sadat vanhat arvorakennukset kaikkialla Suomessa.

Töölön arvokas hallimiljöökin sai osansa brutalistien uhosta. ”Sipoon kirkko” purettiin vuonna 1978 ja tilalle rakennettiin harmaa ja varsin ruma elementtirakennus.

Nyt, vuonna 2018 ollaan vakavissaan esittämässä yli satavuotiaiden raitiovaunuhallien miljöön tuhoamista. Näin voi ainakin päätellä juuri hyväksytystä alueen kehittämissuunnitelmasta.

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina 27.8.2018 HKL:n johtokunnan esityksen raitiotievarikkojen kehittämissuunnitelmaksi. Sen mukaan varikkotoiminta keskitetään noin vuodesta 2025 alkaen Ruskeasuolle ja Koskelaan.

Kehittämissuunnitelman mukaan Töölön hallien paikalle voidaan rakentaa 20 000 kerrosneliömetriä asuin- ja toimistotiloja. Se vastaa kuutta tyypillistä taka-töölöläistä 5-6 kerroksista asuintaloa. Sellainen määrä ei onnistu, ellei halleja käytännössä pureta, tuhota tai rakenneta tontin vapaat nurmet täyteen tornitaloja.

Poliitikot HKL:n johtokunnassa ja kaupunginhallituksessa hyväksyivät paperin mukisematta. Elämmekö nyt siis uutta betonibrutalismin nousukautta? Toivottavasti ei.

Töölön vuosina 1913-18 rakennetut satavuotiaat raitiohallit on pelastettava! Nyt jos koskaan tarvitaan kansanliikettä vanhojen rakennusten puolesta.

Rakennusten käyttötarkoitusta voidaan toki muuttaa. Se ei vielä ole katastrofi. Onhan viereiset vuonna 1900 valmistuneet hallitkin pelastettu uusiokäyttöön. Niissä toimii kukoistava kulttuurikeskus Korjaamo.

Uudempiin Töölön halleihin sopisi mainiosti uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo, jolle ollaan etsimässä tiloja.  Jos itse halli ja sen kylkiäisenä oleva ”Frenckellin sormi” (rv. 1951) eivät supermuseolle riitä, niin kahden vanhan raitiovaunuhallin väliin sopisi rakentaa museolle joitakin tuhansia lisäneliöitäkin.

Todennäköisesti raitiohalleihin museo saataisiin myös Guggenheim-tyyppistä ratkaisua kymmeniä miljoonia euroja edullisemmin. Ja eurojen päälle ymmärtää varmaan kaupunginhallituskin?

Vaihtoehtoisesti Töölön raitiohalleihin sopisi hienosti kauppahalli, ravintoloita ja elintarvikeliike.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset