Eläköön vapaa Töölönlahti ja muut kantakaupungin puistot!

Blogi

Kukkaistutuksia Topeliuksen puistossa Töölössä. Kuva (C) Matti Niiranen.

HYVIN HOIDETUT KAUPUNKIPUISTOT sekä virkistys- ja viheralueet tekevät Helsingistä urbaanin asumisen paratiisin. Vaikka kaupunkia tiivistetään, niin kantakaupungin lähipuistojen pinta-alaa ei saa enää nakertaa. Keskustan ulkopuolella vihreää on vielä runsaasti, mutta sielläkin on oltava todella tarkkana.

Puistot ovat ydinkeskustassakin ihmisten henkiselle latautumiselle tärkeitä keitaita. Niitä on vaalittava ja niistä on pidettävä hyvää huolta.

Etenkin vanhan kantakaupungin puistojen arvoon tulee jatkossa kiinnittää suurempi huomio. Niiden hoidon määrärahoja on ilmeisesti karsittu sen johdosta, että painopiste on uusissa asuinalueissa. Tasapaino puistojen hoidossa tulee säilyttää, sillä moni vanha puisto kaipaa uudistamista ja siistimistä.

MITÄ TIIVIIMMIN KAUPUNKI on rakennettu, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota puistojen laatuun ja monikäyttöisyyteen.

Kaupunkien ytimessä puistot ovat useimmiten pieniä tai pienehköjä, minkä johdosta niiden tulee olla sitäkin paremmin hoidettuja sekä istutusten, toimintamahdollisuuksien että siisteyden osalta.

MYÖNTEISENÄ ESIMERKKINÄ nostan esille Kampin, Kaartinkaupungin ja Punavuoren kohtaamispisteessä olevan Dianapuiston, eli Kolmikulman puistikon. Se on upea esimerkki pienen pienestä puistikosta, joka tuo ikään kuin pikkuruisen paratiisin keskelle kovasti liikennöityä ja vilkasta kaupungin keskustaa.

Kolmikulman puistikon Erottajalla kruunaa Yrjö Liipolan veistämä Tellervo, Tapion tytär -patsas. Siinä on maagista voimaa: suomalaisen metsän jumalatar Tellervo heittämässä kaupungin puistikossa keihästä. Tellervosta muuten juontuu myös nimi Dianapuisto, antiikin tarustojen metsästyksen jumalattaren mukaan.

TÖÖLÖSTÄ LÖYTYY KAKSIKIN puistoaluetta, joiden parantamiseen ja kehittämiseen on kiinnitettävä iso huomio. Ne ovat Hesperian esplanadin puisto ja Topeliuksen puisto.

Topeliuksen puisto on yksi hyvin harvoista Helsingin muotopuistoista. Puiston pohjoispäässä on upea Töölön kirjasto ja eteläpäässä hieno Hilding Ekelundin piirtämä Töölön kirkko. Puiston rakenne ja istutukset ovat periaatteessa hyviä ja kukkaistutukset kesäisin kauniita.

Jotain kuitenkin puuttuu ja se on viimeistely. Esimerkiksi kirkon suunnan rinne rehottaa sekavan oloisena. Topeliuksen puisto kaipaisi lisää istumapaikkoja, pöytiä ja muita luontevia oleskelumahdollisuuksia. Toimet eivät olisi kalliita, vaan kysymys on tahdosta tehdä viime silausta.

Hesperian esplanadin puisto on korjattava perusteellisesti. Tätä arvokasta puistoa ja kaupunkitilaa on laiminlyötyä jo vuosikausia. Nurmi on vaurioitunut, istutukset ovat sekalaisia ja yleisilme haparoiva. Ryhti puuttuu.

Hesperian esplanadin puisto kaipaisi ilmeisesti täydellistä perusparannusta ja uusia istutuksia ja penkkejä. Taidettakin mahtuisi tänne enemmän. Paikka on toki todella arvokas jo senkin johdosta, että Hesperian esplanadilla on kahden tasavaltamme presidentin muistomerkit.

KESKUSPUISTO ALKAA TÖÖLÖNLAHDESTA, joka on koko keskuspuiston sydän. Se, että Töölönlahti on osa keskuspuistoa, on monelle vain vähän aikaa Helsingissä asuneelle yllätys ja uusi asia.

Töölönlahden merkitys töölöläisten, kamppilaisten, kalliolaisten ja pasilalaisten elämänlaadun kannalta on valtavan suuri. Kymmenet tuhannet ihmiset nauttivat Töölönlahden ympäristön puistoista kesät talvet.

Alue on kulttuurihistoriallisesti äärettömän tärkeä, aivan ainutlaatuinen koko Suomessa.

Lahden itärannalla on Linnunlaulun kulttuurimaisema, pohjoisessa on jännittävä kaislikkoranta ja Mäntymäki, lännessä Oopperatalon ja Finlandia-talon väliset ihanat puistikot. Töölönlahden eteläreunalle on kehittymässä todella hieno ja avara uusi kaupunkipuisto tapahtumakenttineen.

Onneksi nousukasmaiset pyrkimykset rakentaa Töölönlahden rantoja saatiin torpatuiksi tällä vaalikaudella. Eläköön vapaa Töölönlahti!

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset