Ikärasismi on karsittava Helsingistäkin

Blogi

Senioriväestöön kohdistuu ikäsyrjintää.

Senioriväestön määrä Helsingissä lisääntyy ja heidän suhteellinen osuutensa kasvaa. Helsingissä on noin 105 000 vähintään 65-vuotiasta. Joka kuudes helsinkiläinen on yli 65-vuotias. Ikääntyneiden määrä on kasvanut huomattavasti kymmenen vuoden ajan.

Senioreiden määrän kasvaessa on äärimmäisen hälyttävää, että tuoreen tutkimuksen mukaan peräti kolme ikääntynyttä neljästä (75 %) kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena.

Keskusteltuani asiasta lukuisten helsinkiläisten seniorikansalaisten kanssa olen havainnut ikärasismin olevan valittavan yleistä ja täyttä totta. Moni seniori kokee, että ikääntyneitä ei nykyisin arvosteta tai kuunnella.

Tilanne on huolestuttava suomalaisen kulttuurinkin näkökulmasta.

Onhan sivistysvaltion mittareista yksi tärkeimmistä perusasioista se, että ikääntyneitä ja elämänkokemusta omaavia ihmisiä arvostetaan ja kuunnellaan. Ja ennen kaikkea on tietysti tärkeää, että kaikkein heikoimmista pidetään hyvää huolta!

TNS Gallupin tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta (67 %) ikääntyneestä toteaa, että nykyisin ihannoidaan liiaksi nuoruutta. Myös nuoret kokevat, että nuoruutta ihannoidaan liikaa.  Samaan aikaan toteutetun, koko väestöön kohdistuneen tutkimuksen perusteella ikääntyneiden ohella nuoremmatkin pitävät ikään kohdistuvaa syrjintää faktana.

Jopa 70 prosenttia vastaajista arvelee, että vanhempia ihmisiä pidetään enemmänkin kulueränä kuin voimavarana. Kun väitettiin, että eläkeläisten edut otetaan liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa, peräti neljä ikäihmistä viidestä (80 %) totesi, ettei asia ole niin.

Luvut käytät ilmi Eläkeläisliittojen etujärjestö (EETU) ry:n TNS-gallupilla teettämästä ”Huomisen kynnyksellä 2016”-tutkimuksesta.

Ikääntymisen peloista yleisimmät ovat oma sairastuminen (79 %) ja liikuntakyvyn menettäminen (75 %). Enemmistö näyttäisi pelkäävän myös lähiomaisen sairastumista. Vaikka sairastuminen pelottaakin, niin oma kuolema ei näytä kuitenkaan huolettavan.

Yksin asuvat seniorit pelkäävät muita useammin yksinäisyyttä ja liikuntakyvyn menettämistä. Puolison kanssa asuvia askarruttaa taas läheisen ihmisen ja puolison kuolema tai sairastuminen.

Avioeroa, parisuhdeongelmia tai psyykkisiä ongelmia ei myöskään pelätä kovin yleisesti. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät pelkää yhtään mitään on aika vähän, vain yksi kahdestakymmenestä.

Tuloksista käy ilmi se, että naisia pelottavat lähes kaikki asiat miehiä useammin tai ainakin naiset tohtivat myöntää pelon aiheita herkemmin. Ainoa poikkeus on avioero, jota miehet pelkäävät hieman naisia useammin.

 

 

 

Tietoa kirjoittajasta

VTM, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kirjoitukset