Tanssin talolle kyllä, Guggenheimin hiilenmusta julkisivu on ruma

Blogi

Hiilenmusta julkisivu Guggenheimille? Tällainenko kymmeniä kertoja suurempana versiona Eteläsatamaan? Vaihtaisin julkisivun materiaalin. Kuvassa Cafe Birgitta Hernessaari.

Suomi on saatava nousuun ja siihen tarvitaan rohkeita linjauksia elämän eri alueilla. Yksi niistä on kulttuuri, johon on panostettava erityisesti Suomen pääkaupungissa.

Reilut sata vuotta sitten suomalainen kulttuuri eli nousukauttaan ja taide kultakauttaan (noin vuodet 1880-1910). Nyky-Suomeen verrattuna maamme oli tuolloin keppikerjäläinen. Silti isoisiemme isien sukupolvet rakensivat muun muassa Ateneumin (1887), Kansallisteatterin (1902) ja Kansallismuseon (1910).

Kulttuuri siivitti viime vuosisadan alussa vahvalla otteella maamme nousua itsenäiseksi valtioksi.

Monipuolisessa ja laadukkaassa kulttuurissa sekä laaja-alaisessa sivistyksessä on väkevää voimaa. Se tukee parhaimmillaan koko kansan ”taistelutahtoa”, sisuuntumista sekä sitä kautta talouden kasvua.

Vahva kulttuuribrändi tuo merkittäviä matkailutuloja

Matkailusta on tullut Suomelle kansallisesti merkittävä vientitoimiala ja työllistäjä. Suomen matkailutulo oli vuonna 2013 noin 14,4 miljardia euroa, josta ulkomaisten matkailijoiden osuus oli reilut 30%. TEM:n arvion mukaan matkailutulon on mahdollisuuksia kasvaa jopa 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.

Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2013 oli arviolta 4,3 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Se on kaksi kertaa enemmän kuin esimerkiksi maatalouden arvonlisäys.

Helsingin osuus koko Suomen ulkomaisten matkailijoiden yöpymisistä on yli 30%:ia. Se on paljon kun muistaa, että Suomen matkailua on vuosikymmenet mainostettu lähinnä Lapin luonnon ja tuhansien järvien avulla. Nyt onkin korkea aika panostaa urbaanin matkailun edistämiseen.

Suomen ainoan metropolin, Helsingin, matkailustrategiassa nousee mielestäni kaksi sektoria ylivoimaisesti ylitse muiden. Ne ovat kulttuuri ja sinivihreä merellisyys. Niihin meidän tulee panostaa lähivuosina todella voimakkaasti, jotta pysymme mukana Euroopan kaupunkien välisessä kilpailussa matkailun euroista.

Monipuolinen kulttuuritarjonta houkuttelee maailman eri kaupunkeihin tunnetusti valtavat määrät matkailijoita. Kulttuuri on lukuisille eurooppalaisille kaupungeille tämän johdosta suorastaan elinehto.

Helsinki on valitettavasti menettänyt asemiaan kilpailussa matkailun euroista. Suomen pääkaupunki ei saa jäädä vetovoimaisuudessaan enää enempää jälkeen esimerkiksi Tukholmasta, Oslosta ja Kööpenhaminasta, joiden matkailutulon kasvu oli viime vuonna moninkertainen Helsinkiin verrattuna.

Erkoilta 15 miljoonaa Tanssin talolle

Jane ja Aatos Erkon säätiö on antanut ehdollisen 15 miljoonan euron lahjoituksen Tanssin talolle. Lahjoitus on historiallinen ja poikkeuksellisen suuri yksityinen satsaus suomalaiseen kulttuurielämään. Tähän tilaisuuteen kannattaa nyt tarttua, sillä se ei ehkä toistu.

Tanssin talo täydentäisi mielestäni erinomaisesti Helsingin kulttuuribrändiä.

Helsingissä ei vielä ole Tanssin taloa ja sellainen vahvistaisi epäilemättä omalta osaltaan kaupunkimme vetovoimaa matkailun saralla. Sitäkään ei pidä unohtaa, että tanssi on kansainvälinen taidemuoto. Sen harrastamiseen ei tarvitse olla yhteistä puhuttua kieltä.

Helsingin osuudeksi Kaapelitehtaan sisään ja viereen nousevan siiven rakennuskuluista jäisi Erkkojen lahjoituksen myötä ”vain” 6,5 miljoonaa euroa, sama kuin valtion osuus olisi. Toivottavasti talon toteutumisen ehtona on myös se, että talon käyttömenot saadaan karsituksi kohtuulliselle tasolle. ”Kuoppakorotuksia” eri taiteiden lajeille ei nyt ole valitettavasti jaossa.

Guggenheimin hiilenmusta julkisivu on pettymys

Helsinkiin aiotulle Guggenheim-museolle kerätään kuumeisesti yksityisiä lahjoittajia, jotta museon taloudellinen yhtälö muuttuisi kaupungin näkökulmasta toteuttamiskelpoiseksi. Yksityisen rahan todella suuri osuus on oltava tämänkin hankkeen ehdoton edellytys.

Erkkojen Tanssin talolle lahjoittaman 15 miljoonan euron myötä on syytä kysyä: Missä ovat Suomen loput kulttuurimesenaatit?

Kesällä 2015 julkaistiin Guggenheim-arkkitehtuurikisan voittaja. Voittaneen ehdotuksen, ”Majakan”, perusidea on hieno ja ansaitsee tunnustuksen.

Majakan erilliset rakennuspalaset mahdollistavat myös kompleksin monipuolisen käytön, elävän kaupunkitilan kahviloineen ja katutaiteen tapahtumineen ynnä muine ulottuvuuksineen. Rakennusmassojen kokonaisuus ja idea on mielestäni sinänsä mainio. Niille on käyttöä varmasti senkin jälkeen jos ja kun Guggenheim joskus (tulee) ja lähtee Helsingistä.

Majakan hiilenmusta julkisivumateriaali ei kuitenkaan ole lainkaan mieleeni.

Arkkitehdit eivät tietenkään pidä siitä, että heidän töidensä julkisivuihin kajotaan. Siitä huolimatta ehdotan, että jos Guggenheim-museo toteutuu Majakan muodossa, niin sen julkisivujen materiaali vaihdetaan esimerkiksi vaaleammaksi puuksi, joka sopii paremmin Helsingin yleisilmeeseen.

JK. 1

Finlandia-talon seinistä putoilevat muuten jälleen ne kuuluisat marmorit. Olisiko vihdoin tämänkin julkisivun materiaalin vaihtamisen aika? Löytyisikö jokin sopiva ja Suomen säät kestävä komposiitti, ellei kotoinen graniittimme kelpaa.

JK. 2

Upeaa, että Keskustakirjaston rakennustyöt on aloitettu. Se ja esimerkiksi Amos Andersonin uusi Lasipalatsin yhteyteen maan alle sijoittuva taidemuseo ovat nekin hyviä piristysruiskeita Helsingin matkailu- ja kulttuuribrändeille.

Tietoa kirjoittajasta

VTM, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen

Kirjoitukset