Pysähtyykö Helsingin kehitys Sipilään?

Blogi

Pasilaan kaavailtuja tornitaloja. Kuva Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.
Pasilaan kaavailtuja tornitaloja. Kuva Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto.

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi keskiviikkona 5. toukokuuta vilkkaan lähetekeskustelun valmisteilla olevasta yleiskaavasta ja kaupungin väestönkasvun voimakkuudesta. Keskustelua kuumensi samaan aikaan käynnissä olleet tunnustelut tasavallan uuden hallituksen muodostamiseksi.

Suurella osalla helsinkiläisvaltuutetuista on huoli siitä, että keskustapuolueen johtama seuraava hallitus unohtaa pääkaupunkiseudun erityistarpeet ja huomio kääntyy jälleen koko maan pitämiseen asuttuna.

Historian valossa valtuutettujen huoli ei ole aiheeton. Toivottavasti pelko on turha ja maan seuraava hallitus ottaa vakavasti huomioon Helsingin ja sen seudun kasvun mahdollistamisen tärkeyden koko Suomelle.

Helsingin yleiskaavan luonnoksen punainen lanka on Suomen metropolin kilpailukyvyn parantaminen Euroopan ja koko maailman metropolien välisessä kovenevassa kilvassa.

# # #

Helsingin kasvun mahdollistamisessa on kysymys samalla koko Suomen kilpailukyvyn turvaamisesta. Kaupungistuminen on globaali ilmiö ja kansainvälisten yritysten toiminta keskittyy elinvoimaisiin ja dynaamisiin kaupunkeihin.

Suomessa kansainvälisesti kilpailukykyisiä suuria kaupunkeja on vain yksi: Helsinki.

Niinpä yleiskaavan laatimisessa on tehtävä yritystoiminnan laajentumisen mahdollistavia ratkaisuja, ja ratkaisuja, jotka houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä yrityksiä sekä pysymään Helsingissä että asettumaan Helsinkiin.

Helsingin kilpailukyvyn vahvistaminen liittyy erityisen vahvasti asuntopolitiikkaan. Yritykset tarvitsevat paitsi toimipaikkoja niin myös monipuolisesti erilaisia asuntoja työntekijöilleen – ja luonnollisesti ostovoimaa palveluilleen.

Yleiskaavan käsittelyn yhteydessä on hyvä pitää mielessään sekin, että muun muassa pohjoismaiset pääkaupungit, eli läheisimmät kilpailijamme vahvistavat määrätietoisesti asemiaan.

Esimerkiksi Tukholman tavoite on nyt 15 000 uutta asukasta vuodessa. Tukholman tavoite on olla vuonna 2024 miljoonakaupunki. Samantyyppisen kasvun linjan ovat valinneet myös Kööpenhamina ja Oslo.

# # #

Yleiskaavan luonnos mahdollistaa Helsingin asukasmäärän voimakkaan kasvun jopa 860 000 asukkaaseen.

Helsingin asukasluku on juuri nyt noin 625 000, joten uutta väkeä voisi seuraavan noin 35 vuoden aikana tulla yleiskaavan puolesta 235 000 henkeä – vuoteen 2050 mennessä. Luvussa on mukana Helsinkiin hiljattain liitetyn Östersundomin osayleiskaavan alueen noin 50 000 uutta tulevaa asukasta.

Luvut merkitsevät 6700 asukaan vuotuisen kasvun mahdollistamista, mikä on suuruusluokaltaan selvästi vähemmän kuin viime vuosien kasvu. Vuonna 2014 Helsingin väkiluku kasvoi 9240:lla asukkaalla ja vuonna 2013 saman verran.

Oleellista on pitää mielessä se, että kysymyksessä on nimenomaan kasvun mahdollistaminen. Kaupungilla tulee olla riittävästi kaavavarantoa asuin- ja toimitilarakentamiseen eri puolilta kaupunkia. Tämä mahdollistaa joustavan ja iskukykyisen kaavoituspolitiikan tulevina vuosina.

Vertailukohtaa Helsingin kaupungin väestönkasvuun voi hakea historiasta. Kasvu on ollut todella voimakasta viimeiset 115 vuotta.

Vuonna 1900 Helsingissä oli vain 79 000 asukasta. Vuonna 1940 asukkaita oli jo 252 000 ja vuonna 1980 jo 484 000. Nyt Helsingin väkiluku on noin 625 000. Asukkaita on tullut viimeisen reilun sadan vuoden aikana lisää noin 546 000 henkeä.

# # #

Ajateltu kasvu ja tuleva asemakaavoitus on mielestäni toteutettava niin, että helsinkiläisten laadukas ja korkeatasoinen urbaani asuinympäristö paranee entisestään.

Ihmiset haluavat tulevaisuudessa entistäkin enemmän kantakaupunkimaista asumista, eli koteja monipuolisten palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien varsilta. Valtiolta toivotaankin tukea esimerkiksi liikenteen infrahankkeisiin, kuten Pisararataan.

Kasvu mahdollistetaan rakentamalla esimerkiksi Malmin lentoasema asuinalueeksi. Tässäkin valtion tuki on tärkeää, sillä lentokentälle on hankittava alueet ja tilat toisaalta.Valtio ja Ilmailulaitoshan ovat jo tehneet osaltaan päätöksensä Malmilta vetäytymisestä ja toimintoja on jo siirretty Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Malmin rakentamisen myötä Koillis-Helsingin liikenneyhteydet paranevat ja alueelle tulisi myös lisää hyvin hoidettuja puistoja, liikuntareittejä sekä nykyistä enemmän kaupallisia palveluita ja työpaikkoja. Malmin kaltaiset uudet asuinalueet mahdollistavat noin 1/3 yleiskaavan luonnoksen tarkoittamasta väkimäärän lisäyksestä.

Uusien alueiden ohella panostaisin ensi vaiheessa erityisesti täydennysrakentamiseen: asemakaavoitus on pidettävä ripeänä ja asunto-osakeyhtiöitä on kannustettava lisärakentamiseen. Myös ns. kaupunkibulevardit on otettava vakavasti tarkasteluun ja siinäkin tarvitaan valtion myötävaikutusta.

Myös pientaloja ja merellistä asumista tarvitaan. Niinpä pidän erittäin tärkeänä Helsinkiin liitetyn Östersundomin alueen asuinrakentamisen käynnistämistä. ”Östiksen” liikkeelle saaminen edellyttää valtion voimakasta tukea mm. liikenteen infrakulujen ja Natura-alueiden johdosta.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset