Suomen puolustusta on vahvistettava

Blogi

Korvaako viidennen sukupolven hävittälentokone F-35 Lightning II Suomen Hornetit? Päätös on tarkoitus tehdä 2020-luvun alussa.
Korvaako viidennen sukupolven hävittälentokone F-35 Lightning II Suomen Hornetit? Päätös on tarkoitus tehdä 2020-luvun alussa.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistyminen on todella myönteinen uutinen.

Ruotsin ja Suomen kriisiajan puolustusyhteistyön juridisia ja hallinnollisia esteitä tulee purkaa ja mahdollistaa yhteistyö nopeilla poliittisilla päätöksillä.

Mitään velvoitetta puolustaa naapuria ei kuitenkaan liene luvassa. Vahvoissa omissa puolustusvoimissa ja vahvassa maanpuolustustahdossa on jatkossakin Suomen paras turva.

Länsinaapurimme Ruotsi on harjoittanut vuodesta 1812 alkaen puolueettomuuspolitiikkaa, jonka kova ydin on ensisijaisesti ja vain oman maan kansallisen edun varjeleminen. Se on tietysti näissä oloissa ”ok”. Siinäkin Suomi ja Ruotsi ovat samanlaisia – Suomi on toiminut aivan samoin itsenäistymisestään alkaen.

Krimin ja Itä-Ukrainan sodan sekä Itämeren piirin kiristyneen turvallisuusasetelman johdosta moni asia on muuttunut. Tilanne ei tavallisen kansalaisen silmin poikkea kylmän sodan ja Neuvostoliiton päivistä. Ja se näkyy nyt myös Suomen ja Ruotsin uutena ajatteluna.

¤ ¤ ¤

Toivon, että tiivistyvä yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä jatkuu ensi vaalikaudella Nato-jäsenyyden suuntaan.

Suomen ja Ruotsin tulisi mielestäni laittaa yhtäaikaisesti vireille jäsenhakemuksensa Natoon. Jäsenyyden myötä toteutuisi myös laaja yhteispohjoismainen puolustuspolitiikka, sillä Norja, Tanska ja Islanti ovat jo Naton jäseniä.

Nato on tärkeä osa EU-maiden puolustusta, sillä valtaosa EU-maista kuuluu Natoon. Senkin johdosta Nato on Suomelle luonteva vaihtoehto.

On hyvä pitää mielessä myös se, että Nato on demokraattisten maiden puolustusliitto, eivätkä demokratiat ole koskaan aloittaneet sotia.

Jos haluamme pitää yllä tulevaisuudessa todella uskottavaa puolustuskykyä, niin jäsenyys Natossa on sen paras tae. Sitä paitsi Nato-jäsenyys tulisi nykyistä mallia edullisemmaksi. Samalla rahalla kun saataisiin kattavampi vakuutus.

¤ ¤ ¤

Muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta Suomen on ensi vaalikaudella lisättävä puolustusmäärärahojaan. Kalustoa on modernisoitava ja sitä on saatava riittävästi. Lisäksi maanpuolustustahtoa on nostettava.

Maanpuolustustahdon osalta paljon vartijoina ovat sekä puolustusvoimat, reserviläisjärjestöt, tiedotusvälineet että poliitikot. Toisaalta voisi paradoksaalisesti sanoa, että itäinen trolliarmeija tekee myös parhaansa maanpuolustustahdon nostamiseksi Suomessa.

¤ ¤ ¤

Hornet-kaluston uusimisprojektista on pidettävä kiinni ja uusien hävittäjien hankintapäätös on tehtävä suunnitelmien mukaan viimeistään 2020-luvun alussa – ellei jo aiemmin.

Jos mahdollista, niin tämänkin hankintapäätöksen voisi tehdä hieman nopeutetussa aikataulussa, eli ensi vaalikaudella. Täten varmistettaisiin uusien hävittäjien saapuminen jo 2020-luvulla. Nykyisistä Hornet-hävittäjistämme viimeisen on määrä poistua käytöstä vuonna 2030.

Maa-, meri- ja ilmavoimien nykyisen kaluston korjauksien kanssa ei myöskään saa viivytellä.

On erikoista ja ikävää lukea uutisia, joiden mukaan osa isolla rahalla hankituttu uusi kalusto makaa viallisena varikoilla kuukausikaupalla. Korjausajat ovat kuulemma pitkiä esimerkiksi varaosien vaikean saatavuuden johdosta. Kuinka tämä voi olla mahdollista?

Ei tarvitse olla ruudinkeksijä kun kysyy: mitä jos varaosia ei saa tosi paikan tullen?

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset