Ruisrääkällä on siivet selässään

Blogi

Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen havainnekuvaa Sakarinmäen ja Karhusaaren kohdalta.
Östersundomin yhteisen yleiskaava-alueen havainnekuvaa Sakarinmäen ja Karhusaaren kohdalta.

Olin tänään mukana päättämässä kokonaisen uuden kaupungin rakentamisesta – tai ainakin melkein. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta päätti nimittäin juuri äsken puoltaa valtavan kokoisen uuden kaupunkialueen, Östersundomin, yhteisen yleiskaavan asettamista nähtäville.

Östersundomin yhteinen yleiskaava merkitsee toteutuessaan tuntuvasti lisää mahdollisuuksia asemakaavoittaa ja rakentaa pientaloja merelliseen itäiseen Helsinkiin.

Helsingin kannalta Östersundom on mielestäni valtavan myönteinen positiivinen kokonaisuus. Se lisää Helsingin houkuttelevuutta asuinalueena kilpailtaessa Nurmijärven, Vihdin, Tuusulan ynnä muiden kehyskuntien kanssa.

¤ ¤ ¤

Östersundomissa on kysymys Suomen oloissa aivan poikkeuksellisen suuren mittaluokan kaavasta. Nyt esitellyn kaava-alueen asukasmäärän on arvioitu olevan 2060-luvulla peräti 70 000 – 100 000. Saman verran on asukkaita esimerkiksi Porissa tai vaikkapa Lahdessa.

Östersundomin kaupunkirakenne perustuu suurelta osin itäisen metrolinjan jatkeeseen, mikä on aivan erinomainen kestävää kehitystä tukeva asia. Valmisteilla olevan yleiskaavan myötä Helsinkiä halutaan kehittää nimenomaan raideliikenteeseen tukeutuvaksi ”kaupunkikeskusten verkostoksi”.

Tulevien metroasemien nimet ovat muuten Länsisalmi, Salmenkallio, Östersundom, Sakarinmäki ja Majvik. Näistä Länsisalmi on niukin naukin Vantaan puolella ja Majvik Sipoon puolella.

Helsingin itälaajentuminen mahdollistaa myös tuhansien uusien työpaikkojen synnyn hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Östersundomin kaava-alueen työpaikkamääräksi on arvioitu noin 15 000 – 30 000 uutta työpaikkaa. Sekin on hieno asia ja vahvistaa pääkaupunkimme tulevaisuuden kilpailukykyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

¤ ¤ ¤

Yksi kaavassa hiertänyt asia on ollut Natura, jonka määräysten johdosta kaavoittaja on tehnyt runsaasti työtä luontoarvojen ja kaupunkirakentamisen tasapainoisen yhteensovittamisen puolesta. Siinä on onnistuttu hyvin.

Selvitysten mukaan merkittävää haittaa ei onneksi aiheudu enää kuin Salmenkallion alueen pyy-, kehrääjä- ja ruisrääkkälinnuille. Ja niilläkin on onneksi siivet selässään, eivätkä ne ole uhanalaisia lintuja, vaan päinvastoin melko yleisiä. Tiedän tämän, sillä olen ollut ornitologian harrastaja kouluajoistani alkaen.

Sitä paitsi pyyt, kehrääjät ja rääkät muuttaisivat varmaankin joka tapauksessa ilmastonmuutoksen myötä pohjoisemmaksi 2060-luvulle tultaessa, jolloin Östersundom alkaisi olla valmis.

¤ ¤ ¤

En jaksa uskoa, että vihreän puolueen edustajien mainostamat mahdolliset valitukset edellä mainittujen lintujen suojelun puolesta menevät läpi.

Sen johdosta en myöskään voinut kannattaa lautakunnassa vihreän puolueen mielenilmauksia, jotka oli tarkoitus liittää lautakunnan päätökseen sen hyväksyessä yleiskaavan nähtäville asettamisen.

Kolmen kunnan yhteinen Östersundomin yleiskaava lähtee nyt myös lausuntokierrokselle, jonka jälkeen se palaa lopulta vielä kaupunginvaltuustonkin pöydille. Myös Vantaan ja Sipoon päättäjät hyväksyvät tahoillaan Östersundomin osayleiskaavan.

Tietoa kirjoittajasta

Valtiotieteiden maisteri. Blogisti ja kolumnisti.

Kirjoitukset